GetPassageurn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:32urn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:32Ja Herran sana tapahtui Jonalle Amittain pojalle , sanoen : Nouse ja mene suureen kaupunkiin Niniveen , ja saarnaa siinä ; sillä heidän pahuutensa on tullut minun kasvoini eteen . Mutta Jona nousi ja tahtoi paeta Tarsikseen Herran kasvoin edestä . Ja hän tuli Japhoon , ja kuin hän löysi haahden , joka tahtoi Tarsikseen mennä , antoi hän palkan , ja astui siihen menemään heidän kanssansa Tarsikseen Herran kasvoin edestä . Niin Herra antoi suuren tuulen tulla merelle , ja suuri ilma nousi merellä , niin että haaksi luultiin rikkaantuvan . Ja haaksimiehet pelkäsivät , ja kukin huusi jumalansa tykö , ja he heittivät kalut , jotka haahdessa olivat , mereen keviämmäksi tullaksensa . Mutta Jona oli astunut alas haahden toiselle pohjalle , ja makasi uneen nukkuneena . Niin haahdenhaltia meni hänen tykönsä , ja sanoi hänelle : miksis makaat ? nouse , ja rukoile Jumalaas , että Jumala muistais meitä , ettemme hukkuisi . Niin he sanoivat toinen toisellensa : tulkaat , ja heittäkäämme arpaa , tietääksemme , kenenkä tähden tämä onnettomuus meillä on ; ja kuin he heittivät arpaa , lankesi arpa Jonan päälle . Niin he sanoivat hänelle : ilmoita nyt meille , kenen tähden tämä onnettomuus meillä on ? mikä sinun tekos on , ja kustas tulet ? kusta maakunnasta eli kansasta sinä olet ? Hän sanoi heille : minä olen Hebrealainen , ja minä pelkään Herraa Jumalaa taivaasta , joka meren ja karkian on tehnyt . Niin ne miehet pelkäsivät suuresti , ja sanoivat hänelle : miksis näin teit ? Sillä ne miehet tiesivät hänen Herran edestä paenneen ; sillä hän oli heille sen sanonut . Niin he sanoivat hänelle : mitä meidän pitää sinulle tekemän , että meri meille tyventyis ? Sillä meri kävi ja lainehti heidän ylitsensä . Hän sanoi heille : ottakaat minut ja heittäkäät mereen , niin meri teille tyvenee ; sillä minä tiedän , että tämä suuri ilma tulee teidän päällenne minun tähteni . Ja miehet koettivat saada haahden kuivalle ; mutta ei he voineet , sillä meri kävi väkevästi heidän ylitsensä . Niin he huusivat Herran tykö ja sanoivat : voi Herra ! älä anna meidän hukkua tämän miehen sielun tähden , ja älä lue meillen tätä viatointa verta ! sillä sinä , Herra , teet niinkuin sinä tahdot . Niin he ottivat Jonan ja heittivät mereen ; ja meri asettui lainehtimasta . Ja miehet pelkäsivät Herraa suuresti , ja tekivät Herralle uhria ja lupausta . Mutta Herra toimitti suuren kalan , nielemään Jonaa . Ja Jona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä . Ja Jona rukoili Herraa Jumalaansa kalan vatsassa , Ja sanoi : minä huusin Herraa minun ahdistuksessani , ja hän vastasi minua ; minä paruin helvetin vatsasta , ja sinä kuulit minun ääneni . Sinä heitit minun syvyyteen keskelle merta , niin että aallot minua pyörsivät ympäriinsä ; kaikki sinun lainees ja aaltos kävivät minun päällitseni . Minä ajattelin minuni hyljätyksi sinun silmäis edestä ; kuitenkin saan minä vielä nähdä sinun pyhän templis . Vedet piirsivät minua ympäri sieluuni asti ; syvyydet piirittivät minun ; kaislisto peitti minun pääni . Minä vajosin vuorten perustukseen asti ; maa salpasi minun teljillänsä ijankaikkisesti ; mutta sinä otit minun elämäni ulos kadotuksesta , Herra minun Jumalani . Kuin minun sieluni epäili minussa , niin minä muistin Herraa ; ja minun rukoukseni tuli sinun tykös , sinun pyhään templiis . Mutta jotka luottavat tuhaan valheeseen , ne hylkäävät laupiuden itse kohtaansa . Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksella , minä tahdon maksaa lupaukseni ; Herran tykönä on apu . Ja Herra sanoi kalalle , että hän oksensi Jonan maan päälle . Niin Herran sana tapahtui toisen kerran Jonalle ja sanoi : Nouse , mene suureen kaupunkiin Niniveen , saarnaamaan siellä sitä saarnaa , jonka minä sinulle sanon . Silloin Jona nousi ja meni Niniveen Herran sanan jälkeen . Ja Ninive oli Jumalan suuri kaupunki , kolmen päiväkunnan matka . Ja kuin Jona rupesi siinä käymään yhden päiväkunnan matkan , huusi hän ja sanoi : vielä on neljäkymmentä päivää ; niin Niniven pitää hukkuman . Niin Niniven miehet uskoivat Jumalan päälle , ja antoivat saarnata , että paastottaisiin , ja pukivat säkit yllensä sekä pienet että suuret . Ja kuin Niniven kuningas sen kuuli , nousi hän istuimeltansa ja riisui kalliit vaatteensa , kääri itsensä säkkiin ja istui tuhkaan . Ja antoi kuuluttaa ja sanoa Ninivessä kuninkaan tahdosta ja hänen sankareinsa käskystä , sanoen : ettei yksikään ihminen taikka eläin , karja eli lampaat pidä mitään maistaman eikä laitumelle ajettaman , ja ei vettäkään juoman ; Vaan ihmiset ja eläimet pitää säkkiin puetettaman , ja heidän pitää lujasti Jumalan tykö huutaman . Ja jokainen palatkaan pahasta tiestänsä ja kätensä väkivallasta . Kukaties Jumala taitaa kääntyä ja katua , ja lakata hirmuisesta vihastansa , ettemme huku . Kuin Jumala näki heidän työnsä , että he palasivat pahasta tiestänsä , katui Jumala sitä pahaa , jota hän oli puhunut heille tehdäksensä , ja ei tehnytkään . Niin Jona pani sen kovin pahaksensa , ja vihastui . Rukoili Herraa ja sanoi : voi Herra ! sepä se on , minkä minä sanoin , kuin minä olin vielä maassani , sentähden minä tahdoin myös Tarsikseen paeta ; sillä minä tiedän , että sinä Jumala olet armollinen , laupias , pitkämielinen , suuresta hyvyydestä ja kadut pahaa . Niin ota nyt , Herra , minun sieluni minusta pois ; sillä minä kuolisin paremmin kuin eläisin . Mutta Herra sanoi : luuletkos oikein vihastunees ? Ja Jona läksi kaupungista ja istui kaupungista itään päin , ja teki siellä itsellensä majan ja istui sen alla varjossa , siihenasti kuin hän näkis , mitä kaupungille tapahtuis . Mutta Herra Jumala toimitti yhden pensaan , joka kasvoi Jonan ylitse , että se olis hänen päänsä varjonnut , ja virvoittanut häntä hänen vaivassansa ; ja Jona riemuitsi siitä pensaasta suurella ilolla . Mutta Herra toimitti madon huomeneltain , kuin aamurusko koitti , joka söi sitä pensasta , että se kuivettui . Mutta kuin aurinko noussut oli , toimitti Jumala suuren itätuulen , ja aurinko paisti Jonan päähän , että hän tuli voimattomaksi . Niin hän toivotti sielullensa kuolemaa , ja sanoi : minä kuolisin ennenkuin minä eläisin . Niin Jumala sanoi Jonalle : luuletkos oikein vihastunees siitä pensaasta ? Ja hän sanoi : minä vihastun hamaan kuolemaan asti . Ja Herra sanoi : sinä armahdat pensasta , josta et mitään vaivaa nähnyt , etkä sitä kasvattanut , joka ynnä kasvoi ja ynnä katosi : Eikö minun pitänyt armahtaman suurta kaupunkin Niniveä , jossa on enempi kuin sata tuhatta ja kaksikymmentä tuhatta ihmistä , jotka ei tiedä eroittaa kumpi oikia eli kumpi vasen käsi on , niin myös paljo eläimiä ?