GetPassageurn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:7urn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:7Ja tapahtui Josuan kuoleman jälkeen , että Israelin lapset kysyivät Herralta , sanoen : kuka meistä ensisti menee sotaan ylös Kanaanealaisia vastaan ? Ja Herra sanoi : Juudan pitää menemän : katso , minä annoin maan hänen käsiinsä . Niin sanoi Juuda veljellensä Simeonille : käy minun kanssani minun arpaani , sotimaan Kanaanealaisia vastaan , niin minä myös menen sinun arpaas sinun kanssas ; ja Simeon meni hänen kanssansa . Kuin Juuda meni sinne ylös , antoi Herra hänelle Kanaanealaiset ja Pheresiläiset heidän käsiinsä ; ja he löivät Besekissä kymmenentuhatta miestä . Ja he löysivät AdoniBesekin Besekistä , ja sotivat heitä vastaan ja löivät Kanaanealaiset ja Pheresiläiset . Mutta AdoniBesek pakeni , ja he ajoivat häntä takaa , saivat hänen kiinni ja leikkasivat häneltä peukalot käsistä ja isot varpaat jaloista . Niin sanoi AdoniBesek : seitsemänkymmentä kuningasta , leikatuilla peukaloilla heidän käsistänsä ja jaloistansa , hakivat minun pöytäni alla ; niinkuin minä tein , niin on Jumala minulle maksanut . Ja he veivät hänen Jerusalemiin , ja siellä hän kuoli . Mutta Juudan lapset sotivat Jerusalemia vastaan , ja voittivat sen , ja löivät sen miekan terällä , ja polttivat kaupungin . Sitte matkustivat Juudan lapset alas sotimaan Kanaanealaisia vastaan , jotka vuorella asuivat etelään päin laaksoissa . Meni myös Juuda Kanaanealaisia vastaan , jotka Hebronissa asuivat ( mutta Hebron kutsuttiin muinen KirjatArba ) , ja löivät Sesain , Ahimanin ja Talmain ; Ja meni sieltä Debirin asuvia vastaan ( mutta Debir kutsuttiin muinen KirjatSepher ) . Ja Kaleb sanoi : joka KirjatSepherin lyö ja sen voittaa , hänelle annan minä tyttäreni Aksan emännäksi . Niin voitti sen Otniel Kenaksen , Kalebin nuoremman veljen poika , ja hän antoi tyttärensä Aksan hänelle emännäksi . Ja tapahtui , kuin Aksa tuli , että hän neuvoi miestänsä anomaan peltoa isältä ; ja hän astui aasinsa päältä alas , niin sanoi Kaleb hänelle : mikä sinun on ? Hän sanoi hänelle : anna minulle siunaus ; sillä sinä annoit minulle kuivan maan , anna myös minulle vesinen maa . Niin antoi Kaleb hänelle vesiset maat ylhäältä ja alhaalta . Ja Moseksen apen Keniläisen lapset menivät Palmukaupungista Juudan lasten kanssa Juudan korpeen , etelään päin Aradia ; ja he menivät ja asuivat kansan seassa . Ja Juuda meni veljensä Simeonin kanssa , ja he löivät Kanaanealaiset jotka Sephatissa asuivat , ja hävittivät sen , ja kutsuivat kaupungin Horma . Sitälikin voitti Juuda Gasan rajoinensa , ja Askalonin rajoinensa , ja Ekronin rajoinensa . Ja Herra oli Juudan kanssa , niin että hän omisti vuoret ; sillä ei hän voinut niitä ajaa ulos , jotka laaksoissa asuivat , sillä heillä oli rautaiset vaunut . Ja he antoivat Kalebille Hebronin , niinkuin Moses sanonut oli , ja hän ajoi siitä ulos kolme Enakin poikaa . Mutta BenJaminin lapset ei ajaneet Jebusilaisia pois , jotka asuivat Jerusalemissa ; ja Jebusilaiset asuivat BenJaminin lasten tykönä Jerusalemissa tähän päivään asti . Meni myös Josephin huone ylös BetEliin , ja Herra oli heidän kanssansa . Ja Josephin huone vakosi BetEliä ( joka muinen kutsuttiin Luts ) . Ja vartiat saivat nähdä miehen käyvän kaupungista , ja sanoivat hänelle : osoita meille , kusta kaupungin sisälle mennään , niin me teemme laupiuden sinun kanssas . Ja hän osoitti heille kaupungin sisällekäytävän , ja he löivät kaupungin miekan terällä ; mutta sen miehen ja kaiken hänen sukunsa laskivat he menemään . Niin meni se mies Hetiläisten maakuntaan ja rakensi kaupungin , ja kutsui hänen Luts , joka tähän päivään asti niin kutsutaan . Ja ei Manasse ajanut ulos Betseania tyttärinensä , eikä myös Taanakia tyttärinensä , eikä Dorin asuvaisia tyttärinensä , eikä Jibleamin asuvia tyttärinensä , eikä Megiddon asuvia tyttärinensä . Ja Kanaanealaiset rupesivat asumaan siinä maassa . Ja kuin Israel voimalliseksi tuli , teki hän Kanaanealaiset verolliseksi ja ei ajanut heitä ollenkaan ulos . Eikä myös Ephraim ajanut ulos Kanaanealaisia , jotka asuivat Gatserissa ; mutta Kanaanealaiset asuivat heidän seassansa Gatserissa . Eikä myös Zebulon ajanut Kitronin ja Nahalolin asuvaisia ulos ; vaan Kanaanealaiset asuivat heidän keskellänsä ja olivat verolliset . Eikä myös Asser ajanut niitä ulos , jotka asuivat Akkossa , eikä niitä , jotka asuivat Zidonissa , Akelabissa , Aksibissa , Helbassa , Aphikissa ja Rehobissa . Mutta Asserilaiset asuivat Kanaanealaisten seassa , jotka siinä maassa asuivat : ettei he niitä ajaneet ulos . Eikä myös Naphtali ajanut niitä ulos , jotka asuivat BetSemessä ja BetAnatissa , mutta asuivat Kanaanealaisten seassa , jotka maan asuvaiset olivat ; mutta ne , jotka BetSemessä ja BetAnatissa olivat , tulivat heille verollisiksi . Ja Amorilaiset ahdistivat Danin lapsia vuorilla eikä sallineet heitä tulemaan laaksoon . Mutta Amorilaiset rupesivat asumaan vuorilla , Hereessä , Ajalonissa ja Saalbimissa ; niin tuli Josephin käsi heille raskaaksi , ja he tulivat verollisiksi . Ja Amorilaisten rajat olivat siitä , kuin käydään ylös Akrabimiin , kalliosta ja ylhäältä . Ja Herran enkeli astui ylös Gilgalista Bokimiin ja sanoi : minä johdatin teidät tänne Egyptistä ja toin teidät siihen maahan , jonka minä vannoin teidän isillenne ja sanoin : en minä tee liittoani teidän kanssanne tyhjäksi ijankaikkisesti , Ja ei teidän pidä ikänä tekemän liittoa tämän maan asuvaisten kanssa : teidän pitää maahan kukistaman heidän alttarinsa ; mutta ette totelleet minun ääntäni . Miksi te sen olette tehneet ? Sanoin minä myös : en minä heitä teidän edestänne aja pois , vaan heidän pitää oleman teille paulaksi , ja heidän Jumalansa teille verkoksi . Ja kuin Herran enkeli nämät sanat puhunut oli kaikille Israelin lapsille , korotti kansa äänensä ja itki ; Ja kutsuivat sen paikan Bokim , ja uhrasivat siinä Herralle . Ja kuin Josua oli päästänyt kansan tyköänsä , ja Israelin lapset menneet itsekukin perintöönsä , maata omistamaan , Palveli kansa Jumalaa niinkauvan kuin Josua eli , ja koko vanhimpain aikana , jotka Josuan perässä kauvan elivät ja olivat nähneet kaikkia Herran suuria töitä , jotka hän Israelille tehnyt oli . Mutta kuin Josua Nunin poika Herran palvelia kuoli , sadan ja kymmenen ajastaikaisena , Ja he olivat haudanneet hänet perintömaansa rajoihin , TimnatHerekseen , Ephraimin vuorelle pohjan puolelle Gaasin vuorta ; Kuin myös kaikki se sukukunta oli koottu isäinsä tykö , tuli toinen sukukunta heidän jälkeensä , jotka ei tunteneet Herraa eikä niitä töitä , jotka hän Israelille tehnyt oli . Ja Israelin lapset tekivät pahaa Herran edessä ja palvelivat Baalia , Ja hylkäsivät Herran , isäinsä Jumalan , joka heidät Egyptin maalta oli johdattanut ulos , ja seurasivat vieraita jumalia niiden kansain jumalista , jotka heidän ympärillänsä asuivat , ja kumarsivat niitä , ja vihoittivat Herran ; Ja hylkäsivät Herran , ja palvelivat Baalia ja Astarotia . Niin julmistui Herran viha Israeliin , ja antoi heidät ryövärien käsiin , jotka heitä ryöstivät , ja myi heitä vihollistensa käsiin ympäristölle ; ja ei he taitaneet enää seisoa vihollisiansa vastaan , Mutta kuhunka ikänä he itsensä käänsivät , oli Herran käsi heitä vastaan onnettomuudeksi , niinkuin Herra heille sanonut ja niinkuin Herra heille vannonut oli ; ja he aivan kovin ahdistettiin . Ja Herra herätti tuomarit , jotka heitä vapahtivat niiden käsistä , jotka heitä ryöstivät . Niin ei he tuomareitansakaan totelleet , vaan huorin tekivät vierasten jumalain kanssa , ja kumarsivat niitä ; he harhailivat nopiasti siltä tieltä , jota heidän isänsä olivat vaeltaneet , kuullaksensa Herran käskyjä : ei he niin tehneet . Kuin Herra herätti heille tuomarit , niin oli Herra tuomarein kanssa ja varjeli heitä heidän vihollistensa käsistä niinkauvan kuin tuomari eli ; sillä Herra armahti heidän huokauksensa päälle niiden tähden , jotka heitä vaivasivat ja ahdistivat . Mutta kuin tuomari kuollut oli , palasivat he , ja turmelivat sen enemmin kuin heidän isänsä , seuraten vieraita jumalia , palvellen ja kumartain niitä ; ei he luopuneet teoistansa eikä kovasta tiestänsä . Sentähden julmistui Herran viha niin Israelin päälle , että hän sanoi : että tämä kansa rikkoi minun liittoni , jonka minä käskin heidän isillensä , ja ei kuullut minun ääntäni . Niin en minäkään tästedes aja pois heidän edestänsä yhtäkään niistä pakanoista , jotka Josua jätti kuoltuansa ; Että minä koettelisin Israelia heidän kauttansa , pysyvätkö he Herran teillä ja vaeltavat niissä , niinkuin heidän isänsä ovat pysyneet , vai eikö . Ja Herra jätti nämät pakanat , ettei hän nopiasti heitä ajanut ulos , ja ei antanut heitä Josuan käteen . Ja nämät ovat ne pakanat , jotka Herra jätti Israelia kiusaamaan , kaikkia niitä , jotka ei mitään tietäneet kaikista Kanaanin sodista , Ainoasti että Israelin lasten sukukunta olisivat oppineet sotimaan , ne jotka ei ennen sodasta mitään tietäneet ; Viisi Philistealaisten päämiestä ja kaikki Kanaanealaiset , Zidonilaiset ja Heviläiset , jotka asuivat Libanonin vuorella , BaalHermonin vuoresta Hamatiin asti . Ja he jäivät kiusaamaan Israelia , että tiedettäisiin , tottelisivatko Herran käskyjä , jotka hän oli käskenyt heidän isillensä Moseksen kautta . Kuin Israelin lapset asuivat keskellä Kanaanealaisia , Hetiläisiä , Amorilaisia , Pheresiläisiä , Heviläisiä ja Jebusilaisia , Ottivat he heidän tyttäriänsä emännäksensä ja antoivat tyttäriänsä heidän pojillensa , ja palvelivat heidän jumaliansa . Ja Israelin lapset tekivät pahaa Herran edessä , ja unhottivat Herran Jumalansa , ja palvelivat Baalia ja metsistöitä . Niin julmistui Herran viha Israeliin , ja hän myi heidät KusanRisataimin , Mesopotamian kuninkaan käteen ; ja Israelin lapset palvelivat KusanRisataimia kahdeksan ajastaikaa . Ja Israelin lapset huusivat Herran tykö , ja Herra herätti heille vapahtajan , joka heitä vapahti , Otnielin , Kalebin nuorimman veljen Kenaksen pojan . Ja Herran henki tuli hänen päällensä , ja hän oli tuomari Israelissa , joka myös läksi sotaan ; ja Herra antoi KusanRisataimin , Syrian kuninkaan tulla hänen käsiinsä , että hänen kätensä tuli voimalliseksi KusanRisataimin päälle . Ja maa lepäsi neljäkymmentä ajastaikaa ; ja Otniel Kenaksen poika kuoli . Mutta Israelin lapset tekivät vielä pahaa Herran edessä ; niin vahvisti Herra Eglonin , Moabilaisten kuninkaan Israelia vastaan , että he pahaa tekivät Herran edessä . Ja hän kokosi tykönsä Ammonin lapset ja Amalekilaiset , ja meni ja löi Israelin , ja omisti Palmukaupungin . Ja Israelin lapset palvelivat Eglonia , Moabilaisten kuningasta kahdeksantoistakymmentä ajastaikaa . Niin huusivat Israelin lapset Herran tykö , ja Herra herätti heille vapahtajan , Ehudin Geran pojan , Jeminin pojan , joka oli kurittu ; ja Israelin lapset lähettivät hänen kanssansa lahjoja Eglonille , Moabilaisten kuninkaalle . Ja Ehud teki itsellensä kaksiteräisen miekan , kyynärää pitkän , sitoi sen vaatteensa alle , oikean reitensä päälle , Ja kantoi lahjat Eglonille , Moabilaisten kuninkaalle ; ja Eglon oli sangen lihava mies . Kuin hän oli lahjat antanut , päästi hän kansan , jotka olivat lahjoja kantaneet . Ja palasi itse epäjumalista Gilgalissa ja sanoi : minulla on , kuningas , jotakin salaista sinulle sanomista . Niin hän sanoi : vaiti ! Ja kaikki menivät ulos , jotka hänen ympärillänsä seisoivat . Ja Ehud tuli hänen tykönsä , ja hän istui suvisalissa , joka hänellä oli , yksinänsä . Ja Ehud sanoi : minulla on Jumalan sana sinun tykös ; niin nousi hän istuimeltansa . Mutta Ehud ojensi vasemman kätensä ja otti miekan oikialta reideltänsä , ja pisti hänen vatsaansa , Niin että kahva meni sisälle terän kanssa , ja lihavuus peitti kahvan ; sillä ei hän vetänyt ulos miekkaa hänen vatsastansa ; ja rapa vuoti ulos hänestä . Ja Ehud läksi ulos takaoven kautta , ja sulki salin ovet jälkeensä ja lukitsi ne . Kuin hän oli tullut ulos , menivät kuninkaan palveliat sisälle , näkivät salin ovet suljetuiksi ja sanoivat : taitaa olla , että hän peittää jalkojansa suvisalin kammiossa ; Ja odottivat niin kauvan , että he häpesivät : ja katso , ei heille kenkään salin ovia avannut ; niin ottivat he avaimen ja avasivat : ja katso , heidän herransa makasi kuolleena maassa . Mutta Ehud pakeni heidän viipyissänsä , ja meni ohitse epäjumalain kuvia , ja pääsi Seiratiin asti . Ja kuin hän sinne tuli , puhalsi hän torveen Ephraimin vuorella . Ja Israelin lapset menivät hänen kanssansa alas vuorelta , ja hän heidän edellänsä . Ja hän sanoi heille : seuratkaat minua , sillä Herra on antanut teidän vihamiehenne Moabilaiset teidän käsiinne . Ja he seurasivat häntä , ja voittivat Jordanin luotuspaikat Moabiin päin , ja ei sallineet yhdenkään mennä ylitse ; Ja tappoivat Moabilaisia sillä ajalla lähes kymmenentuhatta miestä , kaikki parhaat ja väkevät sotamiehet , niin ettei yhtäkään heistä päässyt . Ja niin tulivat Moabilaiset painetuksi sillä ajalla Israelin lasten kätten alle ; ja maa lepäsi kahdeksankymmentä ajastaikaa . Hänen jälkeensä tuli Samgar Anatin poika , ja hän löi kuusisataa Philistealaista karjan kaareksella ; ja hän vapahti myös Israelin . Ja Israelin lapset vielä tekivät pahaa Herran edessä , kuin Ehud kuollut oli . Ja Herra myi heidät Jabinin , Kanaanealaisten kuninkaan käteen , joka hallitsi Hatsorissa ; ja hänen sotajoukkonsa päämies oli Sisera : ja hän asui pakanain Harosetissa . Ja Israelin lapset huusivat Herran tykö ; sillä hänellä oli yhdeksänsataa rautavaunua , ja hän vaivasi tylysti Israelin lapsia kaksikymmentä ajastaikaa . Ja naispropheta Debora , Lapidotin emäntä tuomitsi Israelia siihen aikaan . Ja hän asui Deboran palmupuun alla , Raman ja BetElin välillä , Ephraimin vuorella ; ja Israelin lapset tulivat sinne hänen tykönsä oikeuden eteen . Hän lähetti ja kutsui Barakin Abinoamin pojan Naphtalin Kedeksestä , ja sanoi hänelle : eikö Herra Israelin Jumala ole käskenyt : mene Taborin vuorelle ja ota kymmenentuhatta miestä kanssas Naphtalin ja Sebulonin lapsista . Ja minä vedän sinun tykös Siseran , Jabinin sodanpäämiehen , Kisonin ojan tykö , vaunuinensa ja annan hänet sinun käsiis . Niin Barak sanoi hänelle : jos sinä menet kanssani , niin minäkin menen , mutta jollet sinä mene minun kanssani , niin en minä mene . Hän vastasi : minä kyllä menen sinun kanssas , mutta et sinä kunniaa voita tällä tiellä , jotas menet ; sillä Herra myy Siseran vaimon käsiin . Niin Debora nousi ja meni Barakin kanssa Kedekseen . Niin Barak kutsui kokoon Kedekseen Sebulonin ja Naphtalin ja rupesi jalkaisin matkustamaan kymmenentuhannen miehen kanssa ; ja Debora meni hänen kanssansa . Mutta Heber Keniläinen oli erinnyt Keniläisen Hobabin , Moseksen apen , lasten seasta , ja pannut majansa Zaanaimin tammen tykö , joka on Kedeksen tykönä . Ja Siseralle ilmoitettiin , että Barak Abinoamin poika oli mennyt Taborin vuorelle . Ja Sisera kokosi kaikki vaununsa yhteen , yhdeksänsataa rautaista vaunua , ja kaiken sen joukon , joka hänen kanssansa oli , pakanain Harosetissa Kisonin ojalle . Ja Debora sanoi Barakille : nouse , sillä tämä on se päivä , jona Herra on antanut Siseran sinun käsiis : eikö Herra mennyt sinun edelläs ? Niin Barak meni Taborin vuorelta alas ja kymmenentuhatta miestä hänen perässänsä . Ja Herra kauhisti Siseran kaikkein hänen vaunuinsa ja sotajoukkonsa kanssa Barakin miekan edessä , niin että Sisera hyppäsi vaunuistansa ja pääsi jalkapakoon . Mutta Barak ajoi vaunuja ja sotajoukkoa takaa pakainain Harosetiin asti ; ja kaikki Siseran joukko kaatui miekan terän edessä , niin ettei yksikään jäänyt . Mutta Sisera pakeni jalkaisin Jaelin majaan , joka oli Keniläisen Heberin emäntä ; sillä Jabinin Hatsorin kuninkaan ja Keniläisen Heberin huoneen välillä oli rauha . Niin Jael kävi Siseraa vastaan ja sanoi hänelle : poikkee , minun herrani , poikkee minun tyköni , älä pelkää ! Ja hän poikkesi hänen tykönsä majaan , ja hän peitti hänen vaatteella . Ja hän sanoi hänelle : annas minun vähä vettä juodakseni , sillä minä janoon . Ja hän avasi rieskaleilin ja antoi hänen juoda , ja peitti hänen . Ja hän sanoi hänelle : seiso majan ovella , ja jos joku tulee ja kysyy sinulta ja sanoo : onko täällä ketään ? niin sano : ei ketään . Ja Jael Heberin vaimo otti naulan majasta ja vasaran käteensä , ja meni hiljaksensa hänen tykönsä ja löi naulan hänen korvansa juuresta läpi , niin että se meni maahan kiinni ; sillä hän makasi raskaasti ja oli hermotoin , ja hän kuoli . Ja katso , Barak ajoi Siseraa takaa ; ja Jael kävi häntä vastaan ja sanoi hänelle : tule , minä osoitan sinulle miehen , jota sinä etsit ; ja hän tuli hänen tykönsä , ja katso : Sisera makasi kuolleena ja naula kiinni hänen korvansa juuressa . Näin nöyryytti Jumala sinä päivänä Jabinin Kanaanealaisten kuninkaan Israelin lasten eteen . Ja Israelin lasten kädet joutuivat ja vahvistuivat Jabinia Kanaanealaisten kuningasta vastaan , siihenasti että he hänen peräti hävittivät . Niin veisasi Debora ja Barak Abinoamin poika sinä päivänä , sanoen : Että Israelin puolesta on täydellisesti kostettu ja että kansa antoi itsensä mieluisesti siihen , sentähden kiittäkäät Herraa . Kuulkaat te kuninkaat ja ottakaat vaari te päämiehet : minä , minä veisaan Herralle , ja Herralle Israelin Jumalalle minä veisaan . Herra , kuin sinä läksit Seiristä ja kävit Edomin kedolta , silloin maa vapisi , taivaat myös tiukkuivat , ja pilvet pisaroitsivat vettä . Vuoret vuosivat Herran edessä , itse Sinai Herran , Israelin Jumalan edessä . Samgarin Anatin pojan aikana ja Jaelin aikana tiet katosivat , ja ne kuin kohdastansa käymän piti , kävivät vääriä polkuja . Talonpojat puuttuivat Israelista , ne puuttuivat siihenasti kuin minä Debora tulin , siihenasti kuin minä tulin äidiksi Israeliin . Hän valitsi uusia jumalia : silloin oli sota porteissa : ei siellä nähty kilpeä eikä keihästä neljänkymmenen tuhannen seassa Israelissa . Minun sydämelläni on ilo Israelin valtamiehistä : he ovat hyväntahtoiset kansan seassa ; kiittäkäät Herraa . Te jotka ajatte kaunisten aasein päällä , te jotka istutte oikeudessa , te jotka käytte teitä myöten , puhukaat näistä . Kussa ampujat huusivat vedenkantajain seassa , siellä julistettakaan Herran vanhurskautta ja hänen talonpoikainsa vanhurskautta Israelissa ; silloin meni Herran kansa porttein tykö . Nouse , nouse , Debora : nouse , nouse ja veisaa virsiä , valmista itses , Barak , vangiksi ota sinun vangitsiat , sinä Abinoamin poika . Silloin rupesi se jäänyt vallitsemaan voimallista kansaa : Herra on hallinnut väkeviä minun kauttani . Ephraimista oli heidän juurensa Amalekia vastaan , ja sinun jälkees BenJamin sinun kansoissas ; Makirista ovat tulleet hallitsiat ja Sebulonista kirjoittajat . Isaskarin päämiehet olivat myös Deboran kanssa , ja Isaskar oli niinkuin Barak laaksoon lähetetty jalkaväkinensä ; Rubenin eroituksessa ovat suuret sydämen ajatukset . Miksis istuit kahden joukon välillä , kuullakses laumain määkynätä ? Rubenin eroituksessa ovat suuret sydämen ajatukset . Gilead jäi toiselle puolelle Jordania , ja miksi Dan asui haahtein seassa ? Asser istui meren satamissa ja asui langenneissa kylissänsä . Sebulonin kansa antoi henkensä alttiiksi kuolemaan , Naphtali myös , kedon korkeudella . Kuninkaat tulivat ja sotivat ; silloin sotivat Kanaanin kuninkaat Taanakissa Megiddon veden tykönä : ei he saaneet rahaa saaliiksensa . Taivaasta sotivat tähdet juoksussansa , he sotivat Siseraa vastaan . Kisonin ojan kieritti heitä , Kedumin oja , Kisonin oja ; minun sieluni tallaa väkeviä . Silloin sotkuivat hevosten kaviot heitä , heidän väkeväinsä hätäisessä paossa . Kirotkaat Merosta , sanoi Herran enkeli , kiroten kirotkaat hänen asuvaisiansa , ettei he tulleet Herran avuksi , Herran avuksi sankarien seassa . Siunattu olkoon Jael vaimoin seassa , Heberin Keniläisen emäntä , siunattu olkoon hän majoissansa vaimoin seassa . Kuin hän vettä anoi , niin hän rieskaa antoi ; hän kantoi voita kalliissa maljassa . Hän otti naulan käteensä ja sepän vasaran oikiaan käteensä , ja löi Siseran ja runteli hänen päänsä , musersi ja lävisti hänen korvainsa juuren . Hänen jalkainsa juureen kumarsi hän maahan , hän lankesi maahan ja pani maata : hänen jalkainsa juureen kumarsi hän itsensä ja lankesi maahan , siinä kuin hän kumarsi itsensä , siinä hän myös makasi hukutettuna . Siseran äiti katsoi akkunasta ja itki huutain häkistä : miksi viipyy hänen vaununsa tulemasta ? miksi ovat hänen vaununsa pyörät niin jääneet jälkeen ? Ne viisaimmat hänen ylimmäisistä vaimoistansa vastasivat häntä , että hän sanojansa kertoi . Eikö he löydä ja jaa saalista , jokaiselle miehelle piian taikka kaksi , ja Siseralle kirjavia ja ommeltuja vaatteita , neulalla ommeltuja vaatteita , kirjavia molemmin puolin kaulan ympäri , saaliiksi . Kaikki sinun vihollises niin hukkukoon , Herra ! Mutta ne , kuin sinua rakastavat , olkoon niinkuin ylöskäypä aurinko voimassansa . Ja maa oli levossa neljäkymmentä ajastaikaa . Ja Israelin lapset taas tekivät pahaa Herran edessä ; ja Herra antoi heidät Midianilaisten käteen seitsemäksi ajastajaksi . Koska Midianilaisten käsi oli ylen ankara Israelin päällä , tekivät Israelin lapset heillensä Midianilaisten tähden hautoja vuorille , ja luolia ja linnoja . Ja kuin Israel jotakin kylvi , tulivat Midianilaiset ja Amalekilaiset , ja ne itäiseltä maalta heidän päällensä , Ja asettivat leirinsä heitä vastaan ja turmelivat kaiken maan kasvun Gasariin asti ; ja ei yhtäkään elatusta Israelille jättäneet ei lampaita , härkiä eikä aaseja . Sillä he tulivat laumoinensa ja majoinensa , ja niinkuin suuri metsäsirkkain paljous , että sekä he ja heidän kamelinsa olivat lukemattomat , ja tulivat hävittämään maata . Niin Israel peräti köyhtyi Midianilaisten tähden . Silloin huusivat Israelin lapset Herran tykö . Ja kuin Israelin lapset huusivat Herran tykö Midianilaisten tähden , Lähetti Herra prophetan Israelin lasten tykö , joka sanoi heille : näin sanoo Herra Israelin Jumala : minä johdatin teidät Egyptistä , ja talutin teidät ulos orjuuden huoneesta , Ja pelastin teidät Egyptiläisten kädestä ja kaikkein kädestä , jotka teitä vaivasivat , jotka minä ajoin teidän edestänne ulos , ja annoin teille heidän maansa , Ja minä sanoin teille : Minä olen Herra teidän Jumalanne , älkäät peljätkö Amorilaisten jumalia , joiden maassa te asutte ; ja ette totelleet minun ääntäni . Ja Herran enkeli tuli ja istui tammen alla Ophrassa , joka Joaksen Abiesriläisen oma oli ; ja hänen poikansa Gideon tappoi nisuja viinakuurnan tykönä , saadaksensa ne säilytetyksi Midianilaisilta . Silloin ilmaantui Herran enkeli hänelle ja sanoi : Herra olkoon sinun kanssas , sinä väkevä sotamies ! Niin sanoi Gideon hänelle : minun Herrani , jos Herra on meidän kanssamme , miksi meille siis kaikki nämät tapahtuneet ovat ? Kussa ovat kaikki hänen ihmeensä , jotka meidän isämme ilmoittivat meille ja sanoivat : eikö Herra meitä johdattanut Egyptistä ? Mutta nyt on Herra meidät hyljännyt ja antanut Midianilaisten käsiin . Ja Herra käänsi itsensä hänen tykönsä ja sanoi : mene tässä väkevyydessäs ! Sinä vapahdat Israelin Midianilaisten kädestä : enkö minä ole sinua lähettänyt ? Hän sanoi hänelle : minun Herrani , millä minä vapahdan Israelin ? Katso , minun sukuni on kaikkein köyhin Manassessa , ja minä olen kaikkein pienin minun isäni huoneessa . Ja Herra sanoi hänelle : totisesti minä olen sinun kanssas , ja sinä lyöt Midianilaiset niinkuin yhden miehen . Mutta hän sanoi hänelle : jos minä olen nyt löytänyt armon sinun tykönäs , niin anna minulle merkki , että sinä se olet , joka minun kanssani puhut . Älä kumminkaan täältä lähde , siihenasti kuin minä tulen sinun tykös , ja kannan minun ruokauhrini ja panen sinun etees . Hän sanoi : minä olen siihenasti kuin sinä palajat . Gideon tuli ja teurasti vohlan , ja otti ephan happamattomia jauhoja , ja pani lihan koriin ja lihan liemen pataan , ja vei hänen tykönsä tammen alle ja pani eteen . Ja Jumalan enkeli sanoi hänelle : ota liha ja happamaton leipä , ja pane tämän kiven päälle , ja kaada liemi ulos ; ja hän teki niin . Ja Herran enkeli ojensi sauvansa pään , joka oli hänen kädessänsä , ja satutti lihaan ja happamattomaan leipään , ja tuli nousi kivestä ja kulutti lihan ja happamattoman leivän . Ja Herran enkeli katosi hänen silmäinsä edestä . Kun Gideon näki sen olevan Herran enkelin , sanoi hän : Herra , Herra , olenko minä niin nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin ! Mutta Herra sanoi hänelle : rauha olkoon sinulle ! älä pelkää , et sinä kuole . Ja Gideon rakensi Herralle alttarin siinä , jonka hän kutsui rauhan Herraksi . Se on vielä tänäpänä Abiesriläisten Ophrassa . Ja sinä yönä sanoi Herra hänelle : ota mulli isäs karjasta ja toinen mulli , joka on seitsemännellä vuodella , ja kukista Baalin alttari , joka on sinun isälläs , ja hävitä metsistö , joka siinä tykönä on , Ja rakenna Herralle sinun Jumalalles alttari tälle korkialle vuorelle , sopivaiselle paikalle , ja ota toinen mulleista ja uhraa se polttouhriksi metsistön puilla jonka sinä hakkaat . Silloin otti Gideon kymmenen miestä palvelioistansa ja teki niinkuin Herra hänelle sanonut oli . Mutta hän pelkäsi ei saavansa sitä päivällä tehdä isänsä huoneen ja kaupungin asuvaisten tähden , ja teki sen yöllä . Kuin kaupungin kansa aamulla nousivat , katso , Baalin alttari oli kukistettu ja metsistö maahan hakattu , joka sen tykönä oli , ja toinen mulli pantu polttouhriksi alttarille , joka siihen rakennettu oli . Ja he sanoivat toinen toisellensa : kuka on tämän tehnyt ? Koska he visusti kyselivät ja tutkistelivat , niin he sanoivat : Gideon Joaksen poika sen teki . Niin kaupungin asuvaiset puhuivat Joakselle , sanoen : anna poikas tulla tänne ! Hänen pitää kuoleman ; sillä hän on Baalin alttarin kukistanut ja metsistön hakannut , joka siinä tykönä oli . Niin Joas sanoi kaikille , jotka seisoivat häntä vastaan : riitelettekö te Baalin puolesta ? autatteko te häntä ? Joka riitelee hänen puolestansa , sen pitää kuoleman ennen aamua : jos hän on jumala , niin kostakoon itse , että hänen alttarinsa on kukistettu . Ja siitä päivästä kutsui hän hänen JerubBaal ja sanoi : Baal kostakoon itse , että hänen alttarinsa kukistettu on . Kuin kaikki Midianilaiset ja Amalekilaiset ja ne itäiseltä maalta kokosivat itsensä yhteen , ja menivät ja sioittivat heitänsä Jisreelin laaksoon , Niin Herran henki täytti Gideonin , ja hän puhalsi basunaan ja kutsui Abieserin seuraamaan itsiänsä . Ja hän lähetti sanan koko Manasselle ja kutsui myös heitä seuraamaan . Hän lähetti myös sanan Asserille , Sebulonille ja Naphtalille , ja hekin tulivat heitä vastaan . Ja Gideon sanoi Jumalalle : jos sinä vapahdat Israelin minun käteni kautta , niinkuin sinä sanonut olet ; Katso , minä panen villaisen nahan pihalle : jos kaste tulee ainoastaan nahan päälle ja kaikki muu maa on kuiva , niin minä ymmärrän , ettäs minun käteni kautta Israelin vapahdat , niinkuin sinä sanonut olet . Ja se tapahtui niin : kuin hän toisena päivänä varhain nousi , kääri hän nahan kokoon ja pusersi kasteen nahasta ja täytti maljan vedestä . Ja Gideon sanoi Jumalalle : älköön sinun vihas syttykö minua vastaan , jos minä vielä kerran puhun : minä koettelen vielä kerran sitä nahalla : anna ainoastaan nahan kuivan olla ja kaikella muulla maalla kasteen . Jumala teki myös niin sinä yönä : ja nahka ainoastaan jäi kuivaksi , ja kaste tuli kaiken maan päälle . Silloin nousi JerubBaal ( se on Gideon ) varhain aamulla ja kaikki väki joka hänen kanssansa oli , ja sioittivat heitänsä Harodin lähteen tykö , niin että Midianilaisten leiri oli pohjaan päin , vartian kukkulan takana , laaksossa . Ja Herra sanoi Gideonille : ylen paljo on väkeä sinun kanssas : jos minä antaisin Midianin heidän käsiinsä , kerskais Israel minua vastaan ja sanois : minun käteni vapahti minua . Niin anna nyt huutaa kansan korvissa ja sanoa : joka pelkuri ja hämmästynyt on , palatkaan ja nopiasti rientäkään Gileadin vuorelta . Silloin palasi kansaa takaperin kaksikolmattakymmentä tuhatta , ja kymmenentuhatta jäi . Ja Herra sanoi Gideonille : vielä on paljo kansaa , vie heitä veden tykö , siellä minä koettelen heitä sinulle : ja josta minä sanon sinulle : tämä menköön sinun kanssas , hän myös menee sinun kanssas : ja josta minä taas sanon sinulle : älköön hän menkö sinun kanssas , ei hänen pidä menemän . Ja hän vei kansan veden tykö ; ja Herra sanoi Gideonille : joka vettä latkii kielellänsä niinkuin koira latkii , aseta häntä erinänsä seisomaan , niin myös kaikki , jotka heitänsä polvillensa kumartavat juodessansa . Silloin oli niitä , jotka latkivat kädestänsä suuhunsa , kolmesataa miestä ; ja kaikki muu kansa olivat kumartaneet polvillensa juomaan vettä . Ja Herra sanoi Gideonille : kolmensadan miehen kautta , jotka latkivat , vapahdan minä teitä , ja annan Midianilaiset sinun käsiis ; mutta kaikki muu kansa menkään kukin siallensa . Ja kansa otti evään myötänsä ja basunansa , mutta kaikki muut Israelin miehet antoi hän mennä itsekunkin majaansa , ja vahvisti itsensä ainoasti kolmellasadalla miehellä ; ja Midianilaisten leiri oli hänen edessänsä alhaalla laaksossa . Ja Herra sanoi sinä yönä hänelle : nouse ja mene alas leiriin , sillä minä olen antanut heidät sinut käsiis . Jos sinä pelkäät mennä sinne , niin anna palvelias Puran mennä sinun kanssas leiriin , Ettäs kuulisit , mitä he puhuvat ; sitte sinun kätes vahvistuvat ja sinä menet leiriin . Niin hän meni palveliansa Puran kanssa leiriin , sille paikalle , kussa vartiat olivat . Mutta Midianilaiset ja Amalekilaiset ja kaikki ne itäiseltä maalta , makasivat laaksossa niinkuin metsäsirkkain paljous ja heidän kamelinsa olivat lukemattomat , niinkuin santa meren rannalla paljouden tähden . Koska Gideon tuli , katso , niin jutteli yksi kumppanillensa unen ja sanoi : katso , minä näin unta ja olin näkevinäni ohraisen porokakun kierittävän itsensä Midianilaisten leiriin , ja tulevan majaan asti , ja lyövän sen päälle , niin että se lankesi maahan , ja kukistavan sen ylösalaisin , niin että maja maassa oli . Jolle se toinen vastasi ja sanoi : ei se ole muuta , kuin Gideonin Joaksen pojan Israelin miehen miekka : Jumala on antanut Midianilaiset hänen käsiinsä kaiken heidän sotajoukkonsa kanssa . Kuin Gideon kuuli unen juteltavan ja sen selityksen , niin hän kumartaen rukoili , ja palasi Israelin leiriin ja sanoi : valmistakaat itsenne , sillä Herra on antanut Midianilaisten sotajoukon teidän käsiinne . Ja hän jakoi ne kolmesataa miestä kolmeen joukkoon , ja antoi basunat heidän jokaisen käteensä ja tyhjät savi-astiat , ja lamput astiain sisälle , Ja sanoi heille : katsokaat minua , ja tehkäät te niin : katso , kuin minä tulen leirin ääreen , niinkuin minä teen , niin myös te tehkäät . Ja minä puhallan basunaan ja kaikki jotka minun kanssani ovat , niin myös teidän pitää puhaltaman basunaan kaiken leirin ympäri , ja teidän pitää sanoman : ( tässä ) Herra ja Gideon . Silloin tuli Gideon leiriin , ja sata miestä jotka hänen kanssansa olivat , ensimäisten vartiain tykö , jotka siellä asetetut olivat , herättivät ainoasti vartiat , ja puhalsivat basuniin , ja rikkoivat saviastiat , jotka olivat heidän käsissänsä . Ja ne kolme joukkoa puhalsivat basunaan , ja rikkoivat saviastiat , mutta lamput he tempasivat vasempaan käteensä ja basunat oikiaan käteensä , joihin he puhalsivat ja huusivat : ( tässä ) Herran ja Gideonin miekka . Ja jokainen seisoi siallansa leirin ympärillä . Silloin rupesi kaikki leiri juoksemaan , huutamaan ja pakenemaan . Ja koska ne kolmesataa miestä puhalsivat basuniin , sovitti Herra niin , että yhden miekka kääntyi toista vastaan siinä sotajoukossa ; ja sotaväki pakeni Bethsittan ja Zeredataan , Abel Meholan rajan viereen , Tabatin tykö . Ja Israelin miehet kokoontuivat Naphtalista , Asserista ja kaikesta Manassesta , ja ajoivat Midianilaisia takaa . Ja Gideon lähetti sanansaattajat kaikelle Ephraimin vuorelle , sanoen : tulkaat alas Midianilaisia vastaan ja ennättäkäät heiltä vedet BetBaraan ja Jordaniin asti . Niin kokoontuivat kaikki Ephraimin miehet ja ennättivät vedet BetBaraan ja Jordaniin asti . Ja he ottivat kaksi Midianilaisten päämiestä kiinni , Orebin ja Zebin , ja tappoivat Orebin Orebin kalliolla , ja Zebin he tappoivat Zebin viinakuurnassa , ja ajoivat Midianilaisia takaa ; mutta Orebin ja Zebin päät kantoivat he Gideonille Jordanin ylitse . Ja Ephraimin miehet sanoivat hänelle : miksis tämän meille teit , ettes kutsunut meitä , kuin sinä menit sotimaan Midianilaisia vastaan ? ja he riitelivät kovin hänen kanssanssa . Niin hän vastasi heitä : mitä minä olen nyt tehnyt niinkuin te ? Eikö Ephraimin viinapuun oksa parempi ole , kuin Abieserin koko viinamarjan läjä ? Jumala antoi Midianilaisten päämiehet Orebin ja Zebin teidän käsiinne : kuinka olisin minä taitanut niin tehdä , kuin te teitte ? Ja kuin hän sen sanoi , asettui heidän vihansa . Kuin Gideon tuli Jordanin tykö , meni hän sen ylitse , ja ne kolmesataa miestä jotka hänen kanssansa olivat , ja he olivat väsyneet ja ajoivat takaa . Ja hän sanoi Sukkotin asuvaisille : antakaat vähä leipää väelle joka minun kanssani on ; sillä he ovat väsyneet , että minä saisin ajaa Midianilaisten kuninkaita Sebaa ja Zalmunnaa takaa . Mutta Sukkotin päämiehet sanoivat : onko Seban ja Zalmunnan kämmen juuri jo sinun kädessäs , että meidän pitää sinun sotaväelles leipää antaman ? Gideon sanoi : sentähden kuin Herra minun käsiini antaa Seban ja Zalmunnan , niin minä muserran teidän lihanne korven orjantappuroilla ja ohdakkeilla . Ja hän meni sieltä ylös Penueliin ja puhui heille myös niin . Ja Penuelin kansa vastasi häntä niinkuin Sukkotinkin miehet . Niin puhui hän myös Penuelin kansalle , sanoen : kuin minä rauhassa palajan , kukistan minä tämän tornin . Mutta Seba ja Zalmunna olivat Karkorissa ja heidän sotajoukkonsa heidän kanssansa lähes viisitoistakymmentä tuhatta , kaikki jotka jäivät koko sotaväen joukosta itäiseltä maalta ; sillä sata ja kaksikymmentä tuhatta miekan vetävää miestä oli siellä langennut . Ja Gideon meni ylös niiden tietä , jotka majoissa asuvat itäisellä puolella Nobatia ja Jogbehaa , ja löi leirin , sillä he olivat suruttomat . Ja Seba ja Zalmunna pakenivat , mutta hän ajoi heitä takaa , ja sai ne kaksi Midianilaisten kuningasta Seban ja Zalmunnan kiinni , ja peljätti kaiken heidän sotaväkensä . Ja Gideon Joaksen poika palasi sodasta , ennenkuin aurinko nousi , Ja sai yhden palvelian kiinni , joka oli Sukkotista , ja kysyi häneltä : ja se kirjoitti hänelle Sukkotin päämiehet ja vanhimmat , seitsemänkahdeksattakymmentä miestä . Ja hän tuli Sukkotiin kansan tykö ja sanoi : tässä on Seba ja Zalmunna , joilla te pilkkasitte minua , sanoen : onko Seban ja Zalmunnan kämmen jo juuri sinun kädessäs , että meidän pitäis sentähden sinun sotaväelles , joka väsynyt on , leipää antaman ? Ja hän otti ne kaupungin vanhimmat ja korven orjantappuroita ja ohdakkeita , ja antoi Sukkotin miehet piestä . Ja kukisti Penuelin tornin , ja tappoi kaupungin kansan . Ja hän sanoi Seballe ja Zalmunnalle : minkämuotoiset miehet ne olivat , jotka te tapoitte Taborissa ? He sanoivat : ne olivat sinun muotoises , kauniit kuin kuninkaan pojat . Ja hän sanoi : ne olivat minun veljeni , minun äitini pojat : niin totta kuin Herra elää , jos te olisitte antaneet heidän elää , niin en tappaisi minä teitä . Ja hän sanoi Jeterille esikoisellensa : nouse ja tapa heitä , mutta nuorukainen ei vetänyt miekkaansa , sillä hän pelkäsi , että hän oli vielä nuorukainen . Mutta Seba ja Zalmunna sanoivat : nouse sinä meitä lyömään , sillä niinkuin mies on , niin on myös hänen voimansa . Niin Gideon nousi ja tappoi Seban ja Zalmunnan , ja otti nastat , jotka heidän kameleinsa kaulassa olivat . Silloin sanoivat Israelin miehet Gideonille : hallitse sinä meitä , sinä ja sinun poikas , ja sinun poikas poika ; sillä sinä vapahdit meidät Midianilaisten käsistä . Mutta Gideon sanoi heille : en minä tahdo hallita teitä , ei myös minun poikani pidä teitä hallitseman , vaan Herra olkoon teidän hallitsianne . Ja Gideon sanoi heille : yhtä minä anon teiltä : jokainen antakoon minulle korvarenkaat , kukin saaliistansa ; sillä he olivat Ismaelilaisia , ja heillä olivat kultaiset korvarenkaat . Ja he sanoivat : me annamme mielellämme ; ja levittivät vaatteen , jonka päälle itsekukin heitti ne korvarenkaat , jotka he ryövänneet olivat . Ja ne kultaiset korvarenkaat , joita hän anonut oli , painoivat tuhannen ja seitsemänsataa sikliä kultaa , ilman nastoja , käädyjä ja purpuravaatteita , joita Midianilaisten kuninkaat kantoivat , ja ilman heidän kameleinsa kultaisia kaulasiteitä . Ja Gideon teki niistä päällisvaatteen ja pani sen omaan kaupunkiinsa Ophraan ; ja koko Israel teki huorin sen jälkeen siinä , ja se tuli Gideonille ja hänen huoneellensa paulaksi . Ja niin Midianilaiset alennettiin Israelin lasten edessä , ja ei enää nostaneet ylös päätänsä ; ja maa oli levossa neljäkymmentä ajastaikaa , niinkauvan kuin Gideon eli . Ja JerubBaal Joaksen poika meni ja asui omassa huoneessansa . Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä poikaa , jotka hänen kupeistansa tulleet olivat ; sillä hänellä oli monta emäntää . Ja hänen jalkavaimonsa , joka hänellä Sikemissä oli , synnytti myös hänelle pojan , ja kutsui hänen nimensä Abimelek . Ja Gideon Joaksen poika kuoli hyvällä ijällä ja haudattiin isänsä Joaksen hautaan Ophrassa , joka Abiesriläisten oma oli . Kuin Gideon kuollut oli , käänsi Israelin kansa itsensä huorin tekemään Baalin jälkeen ja teki BaalBeritin itsellensä jumalaksi . Ja Israelin lapset ei enää muistaneet Herraa Jumalaansa , joka heidät vapahti kaikilta heidän vihollisiltansa , ympäristöllä . Ja ei he tehneet yhtään laupiutta JerubBaalin Gideonin huoneelle kaikesta hyvästä , minkä hän Israelille teki . Mutta Abimelek , JerubBaalin poika , meni Sikemiin äitinsä veljein tykö , puhui heille ja koko äitinsä isän huoneen sukukunnalle ja sanoi : Puhukaat nyt kaikkein päämiesten korvissa Sikemissä : mikä teille on parempi , että seitsemänkymmentä miestä , kaikki JerubBaalin pojat , hallitsevat teitä , eli jos yksi mies hallitsee teitä ? Ja muistakaat , että minä olen teidän luunne ja lihanne . Niin puhuivat hänen äitinsä veljet kaikki nämät sanat hänestä kaikkein Sikemin päämiesten korvissa ; ja heidän sydämensä käännettiin AbiMelekin jälkeen , sillä he sanoivat : hän on meidän veljemme . Ja he antoivat hänelle seitsemänkymmentä hopiapenninkiä BaalBeritin huoneesta , joilla AbiMelek palkkasi itsellensä valtojamia ja joutilaita miehiä , jotka häntä seurasivat , Ja hän tuli isänsä huoneesen Ophraan , ja murhasi seitsemänkymmentä veljeänsä , JerubBaalin poikaa , yhden kiven päällä . Mutta Jotam , nuorin JerubBaalin pojista jäi ; sillä hän kätki itsensä . Ja kaikki päämiehet Sikemistä ja koko Millon huone kokoontuivat , ja menivät ja asettivat Abimelekin kuninkaaksi korkian tammen tykönä , joka Sikemissä on . Kuin tämä sanottiin Jotamille , meni hän pois ja seisoi Gerisimin vuoren kukkulalla , korotti äänensä ja huusi ja sanoi heille : kuulkaat minua , te Sikemin päämiehet , että Jumala myös kuulis teitä : Puut menivät kerran yksimielisesti voitelemaan itsellensä kuningasta ja sanoivat öljypuulle : ole meidän kuninkaamme . Mutta öljypuu vastasi heitä : pitääkö minun luopuman lihavuudestani , jolla sekä jumalia ja myös ihmisiä minussa kunnioitetaan , ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse ? Niin puut sanoivat fikunapuulle : tule sinä ja ole meidän kuninkaamme . Mutta fikunapuu sanoi heille : pitääkö minun luopuman makeudestani ja parhaasta hedelmästäni , ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse ? Niin sanoivat puut viinapuulle : tule sinä ja ole meidän kuninkaamme . Mutta viinapuu sanoi heille : pitääkö minun luopuman viinastani , joka sekä jumalat että ihmiset ilahuttaa , ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse ? Niin sanoivat kaikki puut orjantappuralle : tule sinä ja ole meidän kuninkaamme . Ja orjantappura sanoi puille : onko se tosi , että tahdotte minua voidella teillenne kuninkaaksi , niin tulkaat ja levätkäät minun varjoni alla . Mutta jos ei , niin lähtekään tuli orjantappurapensaasta ja polttakaan sedripuut Libanonissa . Oletteko te siis nyt oikein ja toimellisesti tehneet , kuin AbiMelekin kuninkaaksi teitte , ja oletteko te oikein tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan ? Ja oletteko niin tehneet häntä vastaan kuin hän ansaitsikin teiltä ? Että minun isäni on teidän edessänne sotinut ja antanut henkensä alttiiksi , vapahtaaksensa teitä Midianilaisten kädestä . Ja te olette nousseet minun isäni huonetta vastaan tänäpänä ja olette tappaneet hänen poikansa , seitsemänkymmentä miestä yhden kiven päällä ; ja teitte teillenne AbiMelekin , hänen piikansa pojan , kuninkaaksi Sikemin päämiesten ylitse , että hän teidän veljenne on . Jos olette oikein ja toimellisesti tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan tänäpänä , niin iloitkaat AbiMelekistä , ja hän myös iloitkaan teistä . Mutta jollei , niin lähteköön tuli AbiMelekistä ja polttakoon Sikemin päämiehet ja Millon huoneen ; lähteköön myös tuli Sikemin päämiehistä ja Millon huoneesta ja polttakoon AbiMelekin . Ja Jotam pakeni ja vältti , ja meni Beeraan ja asui siellä veljensä AbiMelekin tähden . Kuin AbiMelek jo kolme vuotta oli hallinnut Israelia , Lähetti Jumala pahan hengen AbiMelekin ja Sikemin päämiesten välille : ja Sikemin päämiehet asettivat itsensä AbiMelekiä vastaan ; Että se vääryys , jonka hän teki seitsemällekymmenelle JerubBaalin pojalle , ja heidän verensä tulis ja pantaisiin AbiMelekin heidän veljensä päälle , joka heidät oli murhannut , ja Sikemin päämiesten päälle , jotka olivat vahvistaneet hänen kätensä veljiänsä murhaamaan . Ja Sikemin päämiehet panivat väijyjiä vuorten kukkoille häntä vastaan , ja he ryöväsivät tiellä kaikki , jotka siitä matkustivat ; ja se ilmoitettiin AbiMelekille . Niin tuli Gaal Ebedin poika ja hänen veljensä , ja menivät Sikemiin ; ja Sikemin päämiehet uskalsivat hänen päällensä , Ja menivät kedolle , ja poimivat viinamäkensä ja sotkuivat , ja iloiten veisasivat , ja menivät jumalansa huoneeseen , söivät ja joivat , ja kirosivat AbiMelekiä . Ja Gaal Ebedin poika sanoi : mikä on AbiMelek ja mikä on Sikem , että me häntä palvelemme ? eikö hän ole JerubBaalin poika , ja Sebul hänen päämiehensä ? Palvelkaat paremmin Hemorin Sikemin isän miehiä : miksi meidän pitää häntä palveleman ? Jumala tekis että kansa olis minun käteni alla , että minä ajaisin AbiMelekin ulos . Niin sanottiin AbiMelekille : enennä sotajoukkos ja käy ulos . Kuin Sebul , kaupungin päämies , kuuli Gaalin , Ebedin pojan , sanan , vihastui hän sangen suuresti . Ja lähetti sanansaattajat AbiMelekille salaisesti , sanoen : Katso , Gaal , Ebedin poika ja hänen veljensä tulivat Sikemiin , tekemään kaupunkia sinulle vastahakoiseksi . Niin nouse nyt yöllä , sinä ja sinun väkes , joka myötäs on , ja väijy kedolla ; Ja aamulla , kuin aurinko nousee , ole varhain ylhäällä ja karkaa kaupungin päälle . Ja kuin hän ja se kansa , joka hänen myötänsä on , tulevat sinun tykös , niin tee hänen kanssansa niinkuin sinun kätes löytää . AbiMelek nousi yöllä ja kaikki kansa , joka hänen seurassansa oli , ja asetti vartian Sikemin eteen neljään joukkoon . Ja Gaal , Ebedin poika , kävi kaupungin portin eteen ; mutta AbiMelek nousi väijymisestänsä sen väen kanssa , joka hänen myötänsä oli . Kuin Gaal näki kansan , sanoi hän Sebulille : katso , tuolta tulee kansan joukko alas vuorten kukkoilta . Ja Sebul sanoi hänelle : sinä näet vuorten varjon niinkuin ihmiset . Gaal puhui taas ja sanoi : katso , tuolta tulee kansan joukko alas keskeltä maata ja yksi joukko tulee Noituustammen tieltä . Niin sanoi Sebul hänelle : kussa on nyt sinun suus , joka sanoi : kuka on AbiMelek , että meidän häntä palveleman pitää ? eikö tämä ole se kansa , jonkas olet katsonut ylön ? käy nyt ulos ja sodi häntä vastaan . Ja Gaal meni Sikemin päämiesten edellä ja soti AbiMelekiä vastaan . Mutta AbiMelek ajoi häntä takaa , ja hän pakeni hänen edestänsä ; ja monta lankesi lyötynä kaupungin porttiin saakka . Ja AbiMelek oli Arumassa ; mutta Sebul ajoi Gaalin ja veljensä ulos , niin ettei he saaneet olla Sikemissä . Ja aamulla läksi kansa kedolle ; ja kuin AbiMelek sen sai tietää , Otti hän kansan ja jakoi kolmeen osaan , ja asetti väijytyksen kedolle . Kuin hän siis näki , että kansa läksi kaupungista ulos , lankesi hän heidän päällensä ja löi heidät . Mutta AbiMelek sen joukon kanssa , joka hänen seurassansa oli , lankesi heidän päällensä , ja kävivät kaupungin porttiin saakka , ja ne kaksi joukkoa lankesivat niiden päälle , jotka kedolla olivat , ja löivät heidät . Sitte soti AbiMelek kaupunkia vastaan kaiken sen päivän , ja voitti kaupungin , ja tappoi kansan , joka siellä oli , ja kukisti kaupungin , ja kylvi suolaa sen päälle . Kuin kaikki päämiehet , jotka Sikemin tornissa asuivat , sen kuulivat , menivät he linnaan jumalan Beritin huoneesen . Ja AbiMelekille ilmoitettiin kaikki Sikemin tornin päämiehet kokoontuneeksi . Niin meni AbiMelek ylös Salmonin vuorelle , hän ja kaikki kansa joka hänen seurassansa oli , ja AbiMelek otti kirveen käteensä ja hakkasi oksan puusta , pani olallensa ja kantoi sen , ja sanoi kansalle , joka hänen seurassansa oli : mitä te näitte minun tekevän , se myös te nopiasti tehkäät niinkuin minäkin . Ja hakkasi myös kaikki kansa itsekukin oksansa ja seurasi AbiMelekiä , ja heittivät ne linnan päälle , ja polttivat niillä linnan tulessa ; niin että myös kaikki Sikemin tornin päämiehet kuolivat , lähes tuhannen miestä ja vaimoa . Niin AbiMelek meni Tebetseen , piiritti ja voitti sen . Mutta siinä oli vahva torni keskellä kaupunkia , johonka kaikki pakenivat sekä miehet että vaimot ja kaikki kaupungin päämiehet , ja sulkivat kiinni perässänsä , ja kiipesivät tornin katon päälle . Sitte tuli AbiMelek tornin tykö , soti sitä vastaan , ja tuli tornin oven eteen , sitä tulella polttamaan . Mutta yksi vaimo heitti myllynkiven kappaleen AbiMelekin päähän ja löi hänen pääkallonsa rikki . Sitte kutsui AbiMelek nopiasti palveliansa , joka kantoi hänen aseitansa , ja sanoi hänelle : vedä miekkas ulos ja tapa minua , ettei minusta sanottaisi : vaimo tappoi hänen ; niin pisti palvelia hänen lävitse , ja hän kuoli . Ja kuin Israelin miehet näkivät AbiMelekin kuolleeksi , menivät he itsekukin paikallensa . Ja näin maksoi Jumala AbiMelekille sen pahuuden , minkä hän teki isäänsä vastaan , että hän tappoi seitsemänkymmentä veljeänsä . Niin myös kaiken sen pahuuden , minkä Sikemin miehet tekivät , antoi Jumala tulla heidän päänsä päälle ; ja heidän päällensä tuli Jotamin JerubBaalin pojan kirous . AbiMelekin jälkeen nousi Isaskarilainen Tola , Dodan pojan Puan poika , auttamaan Israelia . Ja hän asui Samirissa , Ephraimin vuorella , Ja tuomitsi Israelia kolmekolmattakymmentä ajastaikaa , ja kuoli ja haudattiin Samiriin . Hänen jälkeensä nousi Jair Gileadilainen ja tuomitsi Israelia kaksikolmattakymmentä ajastaikaa . Ja hänellä oli kolmekymmentä poikaa , jotka ajoivat kolmellakymmenellä aasin varsalla , ja heillä oli kolmekymmentä kaupunkia , jotka kutsuttiin Jairin kyliksi tähän päivään asti ja ovat Gileadin maalla . Ja Jair kuoli ja haudattiin Kamoniin . Mutta Israelin lapset tekivät vielä pahaa Herran edessä , ja palvelivat Baalia ja Astarotia , ja Syrian jumalia , ja Zidonin jumalia , ja Moabin jumalia , ja Ammonin lasten jumalia , ja Philistealaisten jumalia , ja luopuivat Herrasta ja ei palvelleet häntä . Niin julmistui Herran viha Israelin ylitse , ja hän myi heidät Philistealaisten ja Ammonin lasten käteen . Ja he vaativat ja vaivasivat siitä vuodesta kaikkia Israelin lapsia kahdeksantoistakymmentä ajastaikaa , kaikkia Israelin lapsia , jotka olivat tällä puolella Jordania , Amorilaisten maalla , joka on Gileadissa . Ja Ammonin lapset matkustivat Jordanin ylitse ja sotivat Juudaa , BenJaminia ja Ephraimin huonetta vastaan , ja Israel suuresti ahdistettiin . Niin huusivat Israelin lapset Herran tykö , sanoen : me olemme syntiä tehneet sinua vastaan ; sillä me olemme hyljänneet meidän Jumalamme ja palvelleet Baalia . Mutta Herra sanoi Israelin lapsille : Eikö Egyptiläiset , Amorilaiset , Ammonilaiset , Philistealaiset , Ja Zidonilaiset , Amalekilaiset ja Maonilaiset ole teitä vaivanneet ? ja minä autin teitä heidän käsistänsä , kuin te minun tyköni huusitte . Niin te hylkäsitte minun , ja olette palvelleet muita jumalia : sentähden en minä teitä tahdo auttaa . Menkäät ja rukoilkaat niitä jumalia , jotka te valinneet olette , antakaat niiden auttaa teitänne ahdistuksenne aikana . Mutta Israelin lapset vastasivat Herralle : me olemme syntiä tehneet , tee meidän kanssamme niinkuin sinulle otollinen on , kuitenkin auta meitä tällä ajalla . Ja he panivat tyköänsä vieraat jumalat pois , ja palvelivat Herraa ; ja hänen sielunsa suuresti armahti Israelin vaivaa . Ja Ammonin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Gileadiin ; mutta Israelin lapset kokoontuivat ja sioittivat itsensä Mitspaan . Ja kansa ja ylimmäiset Gileadista sanoivat toinen toisellensa : kuka rupee ensisti sotimaan Ammonin lapsia vastaan , hänen pitää oleman kaikkein Gileadin asuvaisten pääruhtinaan . Ja Jephta Gileadista oli väkevä sotamies , vaan hän oli äpärä ; ja Gilead oli siittänyt Jephtan . Mutta kuin Gileadin emäntä synnytti hänelle lapsia , ja vaimon lapset tulivat isoiksi , ajoivat he Jephtan ulos , ja sanoivat hänelle : ei sinun pidä perimän meidän isämme huoneessa , sillä sinä olet vieraan vaimon poika . Niin pakeni Jephta veljeinsä edestä ja asui Tobin maalla ; ja Jephtan tykö kokoontuivat joutilaat miehet ja menivät hänen kanssanssa . Ja kappaleen ajan perästä sotivat Ammonin lapset Israelia vastaan . Kuin Ammonin lapset sotivat Israelia vastaan , menivät Gileadin vanhimmat tuomaan Jephtaa Tobin maalta jällensä , Ja sanoivat hänelle : tule ja ole meidän päämiehemme , sotimaan Ammonin lapsia vastaan . Vaan Jephta sanoi Gileadin vanhimmille : ettekö te minua vihanneet ja ajaneet minua isäni huoneesta ulos ? ja nyt te tulette minun tyköni , kuin teillä tuska on ? Gileadin vanhimmat sanoivat Jephtalle : sentähden me nyt tulemme jälleen sinun tykös , ettäs kävisit meidän kanssamme , ja sotisit Ammonin lapsia vastaan , ja olisit meidän päämiehemme ja kaikkein jotka Gileadissa asuvat . Jephta sanoi Gileadin vanhimmille : jos te viette minun sotimaan Ammonin lapsia vastaan , ja Herra antaa heidät minun eteeni , pitääkö minun oleman teidän päämiehenne ? Gileadin vanhimmat sanoivat Jephtalle : Herra olkoon kuulia meidän välillämme , jos emme sitä tee , mitä sinä sanonut olet . Ja Jephta meni Gileadin vanhimpain kanssa , ja kansa asetti hänen itsellensä päämieheksi ja johdattajaksi . Ja Jephta puhui Herran edessä kaikki sanansa Mitspassa . Silloin lähetti Jephta sanansaattajat Ammonin lasten kuninkaan tykö , sanoen : mitä sinun on minun kanssani , ettäs tulet sotimaan minua ja minun maakuntaani vastaan ? Ammonin lasten kuningas vastasi Jephtan sanansaattajia : että Israel otti minun maani , silloin kuin hän läksi Egyptistä , Arnonista Jabbokiin ja Jordaniin asti , anna siis ne jällensä hyvällä sovinnolla . Jephta lähetti taas sanansaattajat Ammonin lasten kuninkaan tykö , Jotka sanoivat hänelle : näin sanoo Jephta : ei Israel ottanut maakuntaa Moabilaisilta eikä Ammonin lapsilta : Sillä kuin he läksivät Egyptistä , matkusti Israel korven lävitse Punaiseen mereen asti , ja tuli Kadekseen . Ja Israel lähetti sanansaattajat Edomilaisten kuninkaan tykö , sanoen : anna minun käydä sinun maas lävitse . Mutta Edomilaisten kuningas ei kuullut heitä . Ja hän lähetti myös Moabilaisten kuninkaan tykö , joka ei myöskään tahtonut . Niin oli Israel Kadeksessa , Ja vaelsi korvessa , ja kävi Edomilaisten ja Moabilaisten maita ympäri , ja tuli auringon nousemisen puolelta Moabilaisten maahan , ja sioitti itsensä tuolla puolella Arnonia ; ja ei tulleet Moabilaisten rajan sisälle , sillä Arnon on Moabilaisten raja . Ja Israel lähetti sanansaattajat Sihonin Amorilaisten kuninkaan , Hesbonin kuninkaan tykö , ja sanoi hänelle : salli meidän käydä sinun maas lävitse omaan paikkaani asti . Mutta ei Sihon uskonut Israelia käymään rajansa ohitse , vaan kokosi kaiken väkensä , ja sioittivat itsensä Jaksassa , ja soti Israelia vastaan . Mutta Herra Israelin Jumala antoi Sihonin kaiken väkensä kanssa Israelin käsiin , että he löivät heidät : ja niin omisti Israel kaiken maan Amorilaisilta , jotka siinä maassa asuivat , Ja omistivat myös kaikki Amorilaisten rajat , ruveten Arnonista Jabbokiin asti ja korvesta Jordaniin asti . Näin on Herra Israelin Jumala ajanut Amorilaiset kansansa Israelin edestä pois : ja sinä nyt sen omistaisit . Jos sinun jumalas Kamos on jonkun ajanut pois , omista se , ja anna meidän omistaa kaikki ne , jotka Herra meidän Jumalamme meidän edestämme on ajanut pois . Vai luuletkos sinun paljoa paremmaksi kuin Balak Zipporin poika Moabilaisten kuningas oli ? eikö hän riidellyt ja sotinut kappaletta aikaa Israelia vastaan ? Kuin Israel asui Hesbonissa ja hänen tyttärissänsä , Aroerissa ja hänen tyttärissänsä , ja kaikissa kaupungeissa , jotka ovat läsnä Arnonia , kolmesataa ajastaikaa ; miksi ette ottaneet sitä silloin pois . Ja en minä mitään rikkonut sinua vastaan , ja sinä teet niin pahoin minun kanssani , ettäs sodit minua vastaan : Herra joka on tuomari , tuomitkoon tänäpänä Israelin lasten ja Ammonin lasten välillä . Mutta Ammonin lasten kuningas ei pitänyt lukua Jephtan sanoista , jotka hän oli hänen tykönsä lähettänyt . Silloin tuli Herran henki Jephtan päälle , ja hän kävi Gileadin ja Manassen lävitse , ja Mitspan lävitse , joka on Gileadissa , ja Mitspasta Gileadissa kävi hän Ammonin lasten ylitse . Ja Jephta lupasi Herralle lupauksen ja sanoi : jos sinä kokonansa annat Ammonin lapset minun käsiini : Mitä ikänä minun huoneeni ovesta kohtaa minua , kuin minä rauhassa palajan Ammonin lapsilta , se pitää oleman Herran , ja minä uhraan sen polttouhriksi . Niin Jephta meni sotimaan Ammonin lapsia vastaan , ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä . Ja hän löi heidät , Aroerista Minnitiin asti , kaksikymmenstä kaupunkia , ja Abelin viinamäkeen asti sangen suurella tapolla . Ja niin Ammonin lapset alennettiin Israelin lasten edestä . Kuin Jephta tuli huoneesensa Mitspaan , katso , niin hänen tyttärensä kävi häntä vastaan kanteleilla ja hypyillä ; ja se oli ainoa lapsi , eikä hänellä ollut yhtäkään muuta poikaa eli tytärtä . Ja kuin hän näki hänen , repäisi hän vaatteensa ja sanoi : ah , minun tyttäreni , sinä painat alas ja sangen surulliseksi saatat minun ; sillä minä avasin suuni Herralle , ja en saa sitä ottaa takaperin . Mutta hän vastasi : isäni , jos avasit suus Herralle , niin tee minun kanssani niinkuin sinun suustas on lähtenyt , että Herra on kostanut sinun vihollisilles , Ammonin lapsille . Ja sanoi isällensä : tee se ainoastansa minulle , ettäs soisit minun kaksi kuukautta mennä vuorelle ja itkeä minun neitsyyttäni tuttavain piikain kanssa . Hän sanoi : mene , ja laski hänen menemään kahdeksi kuukaudeksi ; niin meni hän tuttavain piikain kanssa , ja itki neitsyyttänsä vuorilla . Ja kahden kuukauden perästä tuli hän isänsä tykö , ja hän täytti lupauksensa hänestä niin kuin hän luvannut oli ; ja ei hän tuntenut miestä : ja se oli tapa Israelissa . Ja Israelin tyttäret menivät itkemään joka vuosi Jephtan Gileadilaisen tytärtä neljä päivää ajastajassa . Ja Ephraimin miehet tulivat kokoon ja menivät pohjoiseen päin ja sanoivat Jephtalle : miksis menit sotaan Ammonin lapsia vastaan , ja et meitä kutsunut menemään kanssas ? Me poltamme sinun ja sinun huonees . Jephta sanoi heille : minulla ja minun kansallani oli suuri riita Ammonin lasten kanssa , ja minä kutsuin teitä , ja ette auttaneet minua heidän käsistänsä . Koska minä näin , ettette tahtoneet vapahtaa minua , panin minä sieluni minun käteeni ja menin Ammonin lapsia vastaan , ja Herra antoi heidän minun käteeni : miksi te tulitte minun tyköni tänäpänä sotimaan minua vastaan ? Ja Jephta kokosi kaikki Gileadin miehet ja soti Ephraimia vastaan , ja Gileadin miehet löivät Ephraimin , että he sanoivat : oletteko te Gileadilaiset Ephraimin ja Manassen seassa , te Ephraimin karkurit . Ja Gileadilaiset ennättivät Jordanin luotuspaikat Ephraimin edestä . Koska ne paenneet Ephraimista sanoivat : anna minun käydä ylitse , niin sanoivat Gileadin miehet hänelle : oletkos Ephraimilainen ? Ja hän vastasi : en . Niin he käskivät hänen sanoa : Sjibbolet , niin hän sanoi Sibbolet , ja ei taitanut sitä niin sanoa ; niin ottivat he hänen kiinni ja tappoivat hänen Jordanin luotuspaikalla , niin että silloin lankesi Ephraimista kaksiviidettäkymmentä tuhatta . Ja Jephta tuomitsi Israelia kuusi ajastaikaa ; ja Jephta Gileadilainen kuoli ja haudattiin Gileadin kaupunkeihin . Tämän jälkeen tuomitsi Ibtsan Betlehemistä Israelia . Hänellä oli kolmekymmentä poikaa , ja kolmekymmentä tytärtä hän naitti ulos , ja kolmekymmentä tytärtä otti hän muukalaisista pojillensa ; ja tuomitsi Israelia seitsemän ajastaikaa . Ja Ibtsan kuoli ja haudattiin Betlehemissä . Tämän jälkeen tuomitsi Israelia Elon Sebulonilainen , ja hän tuomitsi Israelia kymmenen ajastaikaa . Ja Elon Sebulonilainen kuoli ja haudattiin Ajalonissa , Sebulonin maalla . Tämän jälkeen tuomitsi Israelia Abdon Hillelin poika , Pirtagonilainen . Hänellä oli neljäkymmentä poikaa ja kolmekymmentä pojanpoikaa , jotka ajoivat seitsemälläkymmenellä aasin varsalla ; hän tuomitsi Israelia kahdeksan ajastaikaa . Ja Abdon Hillelin poika , Pirtagonilainen , kuoli ja haudattiin Pirtagoniin Ephraimin maalla , Amalekilaisten vuorella . Ja Israelin lapset tekivät vielä pahaa Herran edessä , ja Herra antoi heidät Philistealaisten käsiin neljäksikymmeneksi ajastajaksi . Mutta yksi mies oli Zorasta Danin sukukunnasta , Manoak nimeltä , ja hänen emäntänsä oli hedelmätöin ja ei synnyttänyt . Ja Herran enkeli ilmestyi vaimolle ja sanoi hänelle : katso , sinä olet nyt hedelmätöin ja et synnyttänyt ; mutta sinun pitää siittämän ja synnyttämän pojan . Niin karta nyt , ettes juo viinaa eli väkevää juomaa ja ettes mitään saastaista syö . Sillä katso , sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan , jonka pään päälle ei pidä yksikään partaveitsi tuleman ; sillä se lapsi pitää oleman Jumalan natsir äitinsä kohdusta , ja hän rupee vapahtamaan Israelia Philistealaisten kädestä . Niin tuli vaimo ja ilmoitti sen miehellensä ja sanoi : Jumalan mies tuli minun tyköni , ja hän oli näkyänsä niinkuin Jumalan enkeli sangen peljättävä , ja en minä häntä kysynyt , kusta hän oli , eikä hänkään nimeänsä ilmoittanut minulle . Mutta hän sanoi minulle : katso , sinä tulet hedelmälliseksi ja synnytät pojan : älä siis nyt juo viinaa taikka väkevää juomaa , älä myös syö mitään saastaista ; sillä se lapsi pitää oleman Jumalan natsir äitinsä kohdusta niin kuolemaansa asti . Ja Manoak rukoili Herraa ja sanoi : ah minun Herrani ! anna sen Jumalan miehen , jonkas lähetit , tulla meidän tykömme jälleen , että hän meitä opettais , mitä meidän tekemän pitää lapselle , joka syntyvä on . Ja Jumala kuuli Manoakin äänen : ja Jumalan enkeli tuli jälleen vaimon tykö , ja hän istui kedolla ja hänen miehensä Manoak ei ollut hänen kanssansa . Niin hän kiiruusti juoksi ja tiettäväksi teki sen miehellensä , ja sanoi hänelle : katso , se mies , joka ennen tuli minun tyköni , on minulle ilmestynyt . Manoak nousi ja seurasi emäntäänsä ja tuli miehen tykö ja sanoi hänelle : oletkos se mies , joka puhuttelit vaimoa ? Hän sanoi : olen . Ja Manoak sanoi : kuin nyt tapahtuu , mitä sanonut olet : minkäkaltaiset pitää lapsen tavat ja hänen työnsä oleman ? Herran enkeli sanoi Manoakille : vaimon pitää karttaman kaikkia niitä , mitä hänelle sanonut olen . Ei hänen pidä syömän siitä , mikä viinapuusta tullut on , ja ei hänen pidä viinaa taikka väkevää juomaa juoman eikä mitään saastaista syömän : kaikki kuin minä hänelle käskin , pitää hänen pitämän . Manoak sanoi Herran enkelille : Jospa tahtoisit viipyä , me valmistamme sinulle vohlan . Mutta Herran enkeli vastasi Manoakille : Vaikkas saisitkin minun viipymään , en minä kuitenkaan söisi sinun leipääs , mutta jos tahdot uhrata polttouhria , niin uhraa se Herralle ; sillä ei Manoak tietänyt sitä Herran enkeliksi . Ja Manoak sanoi Herran enkelille : mikä sinun nimes on , että me sinua ylistäisimme , kuin se tapahtuu , minkä sanonut olet ? Herran enkeli sanoi hänelle : miksis kysyt minun nimeäni , joka ihmeellinen on ? Niin otti Manoak vohlan ja ruokauhrin ja uhrasi sen kallion päällä Herralle , ja hän teki ihmeen ; mutta Manoak emäntinensä näki sen . Ja tapahtui , kuin liekki nousi alttarilta taivaaseen päin , meni Herran enkeli myös ylös alttarin liekissä . Ja Manoak emäntinensä näki sen , ja lankesivat kasvoillensa maahan . Ja ei Herran enkeli enää näkynyt Manoakille ja hänen emännällensä . Niin ymmärsi Manoak sen Herran enkeliksi . Ja Manoak sanoi emännällensä : totisesti me kuolemme , että näimme Jumalan . Mutta hänen emäntänsä vastasi häntä : jos Herra olis tahtonut meidät tappaa , niin ei hän olisi ottanut polttouhria ja ruokauhria vastaan meidän kädestämme , eikä olisi osoittanut meille kaikkia näitä , eikä myös antanut meidän näitä kuulla , niinkuin tapahtunut on . Ja vaimo synnyti pojan ja kutsui hänen Simson ; ja lapsi kasvoi , ja Herra siunasi häntä . Ja Herran henki rupesi vaikuttamaan hänessä Danin leirissä , Zoran ja Estaolin välillä . Ja Simson meni alas Timnatiin , ja hän näki vaimon Timnatissa Philistealaisten tytärten seassa . Ja kuin hän tuli sieltä , sanoi hän isällensä ja äidillensä : minä näin vaimon Timnatissa Philistealaisten tyttäristä : ottakaat se minulle emännäksi . Ja hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle : eikö yhtään vaimoa ole veljeis tytärten seassa ja kaikessa minun kansassani , ettäs menet ottamaan emäntää Philistealaisista , jotka ovat ympärileikkaamattomat ? Ja Simson sanoi isällensä : salli minulle tämä , sillä hän kelpaa minun silmilleni . Mutta hänen isänsä ja äitinsä ei tietäneet sen olevan Herralta ; sillä hän etsi tilaa Philistealaisia vastaan , ja Philistealaiset hallitsivat silloin Israelia . Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnatiin , ja he tulivat Timnatin viinamäkein tykö , ja katso , nuori jalopeura tuli kiljuin häntä vastaan . Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä , ja hän repäisi sen kappaleiksi , niinkuin hän olis vohlan reväissyt , ja ei ollut mitään hänen kädessänsä ; ja ei hän sanonut mitään isällensä eikä äidillensä , mitä hän tehnyt oli . Kuin hän sinne alas tuli , puhutteli hän vaimoa , ja hän kelpasi Simsonille . Ja muutamain päiväin perästä tuli hän jälleen ottamaan häntä , ja poikkesi tieltä katsomaan jalopeuran raatoa , ja katso , kimalaispesä oli jalopeuran raadossa ja hunajaa . Ja hän otti sen käteensä tiellä käydessänsä syödäksensä , meni isänsä ja äitinsä tykö ja antoi heidän myös sitä syödä ; mutta ei hän ilmoittanut hunajaa ottaneensa jalopeuran raadosta . Ja kuin hänen isänsä tuli alas vaimon tykö , valmisti Simson siellä häät , niinkuin nuoren väen tapa oli . Ja kuin he näkivät hänen , antoivat he hänelle kolmekymmentä kansalaista , hänen tykönänsä olemaan . Mutta Simson sanoi heille : minä panen teidän eteenne arvoituksen , jos sen minulle seitsemänä hääpäivänä oikein selitätte ja arvaatte , niin minä annan teille kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa . Mutta jollette taida sitä selittää minulle , niin teidän pitää antaman minulle kolmekymmentä paitaa ja kolmekymmentä vaatekertaa . Ja he sanoivat hänelle : annas meidän kuulla arvoitukses . Ja hän sanoi heille : ruoka läksi syömäristä ja makeus väkevästä . Ja ei he taitaneet kolmena päivänä arvoitusta selittää . Ja seitsemäntenä päivänä puhuivat he Simsonin emännälle : houkuttele miestäs ilmoittamaan meille arvoitusta , taikka me poltamme sinun ja sinun isäs huoneen tulella . Sentähdenkö me olemme tänne kutsutut , että hän meidän hyvyytemme omistais , elikkä ei ? Niin Simsonin emäntä itki hänen edessänsä ja sanoi : sinä olet minulle vihainen ja et minua rakasta : sinä panit minun kansani lapsille arvoituksen , ja et minulle sitä sanonut . Hän sanoi hänelle : katso , isälleni ja äidilleni en minä sitä ilmoittanut , pitäiskö minun sen sinulle sanoman ? Ja hän itki hänen edessänsä kaikki ne seitsemän hääpäivää , ja seitsemäntenä päivänä ilmoitti hän sen hänelle ; sillä hän suuresti vaati häntä . Ja hän sanoi kansansa lapsille arvoituksen . Mutta seitsemäntenä päivänä ennen kuin aurinko laski , sanoivat kaupungin miehet hänelle : mikä on hunajaa makiampi , ja mikä jalopeuraa väkevämpi ? Hän sanoi heille : jollette olisi kyntäneet minun vasikallani , ette olisi saaneet tietää arvoitustani . Ja Herran henki tuli voimalliseksi hänessä ja hän meni Askaloniin ja löi siellä kolmekymmentä miestä , joiden vaatteet hän otti , ja antoi vaatekerrat niille , jotka arvoituksen selittäneet olivat . Ja hän kovin julmistui vihassansa ja meni ylös isänsä huoneeseen . Mutta Simsonin emäntä huoli yhdelle kansalaisistansa , joka oli Simsonin kumppani . Ja tapahtui muutamain päiväin perästä , kuin nisun elonaika lähestyi , tuli Simson oppimaan emäntäänsä ja toi hänelle vohlan , ja hän sanoi : minä menen emäntäni tykö makaushuoneesen ; ja hänen emäntänsä isä ei sallinut hänen sinne mennä , Mutta sanoi : minä luulin todella , sinun kokonansa vihastuneen hänen päällensä , ja annoin hänen sinun ystävälles . Mutta hänellä on toinen nuorempi sisar , kauniimpi muotoansa kuin hän , olkoon se nyt sinulla tämän edestä . Ja Simson sanoi heille : nyt on minulla oikia syy Philistealaisia vastaan : minä teen heille vahinkoa . Ja Simson meni ja otti kolmesataa kettua kiinni , ja otti kekäleet , ja käänsi hännät yhteen , ja sitoi aina yhden kekäleen keskelle kahden hännän välille , Ja sytytti tulen kekäleihin , ja päästi ne Philistealaisten eloon ; ja ne polttivat heidän kykäänsä ja kuhilaansa , niin myös viinapuut ja öljypuut . Niin sanoivat Philistealaiset : kuka on tämän tehnyt ? Niin sanottiin : Simson , Timnalaisen vävy , että hän otti häneltä emännän pois ja antoi sen hänen ystävällensä . Niin Philistealaiset menivät ylös ja polttivat sekä vaimon että hänen isänsä . Mutta Simson sanoi heille : ja vaikka te tämän teitte , kuitenkin minä teille kostan ja sitte lakkaan . Ja hän löi heitä sangen kovasti sekä hartioihin että kupeisiin , ja meni sieltä alas asumaan Etamin mäen rotkoon . Niin Philistealaiset menivät ylös ja sioittivat itsensä Juudan maalle ja levittivät heitänsä Lehiin . Ja Juudan miehet sanoivat : miksi olette tänne tulleet meitä vastaan ? He vastasivat : me olemme tänne tulleet sitomaan Simsonia ja tekemään hänelle , niinkuin hän meille teki . Niin meni kolmetuhatta miestä Juudasta Etamin mäen rotkoon , ja sanoivat Simsonille : etkös tiedä Philistealaisten hallitsevan meitä ? kuinka sinä olet tämän tehnyt meitä vastaan ? Ja hän sanoi heille : niinkuin he tekivät minulle , niin minä tein heille . Ja he sanoivat hänelle : me olemme tulleet sinua sitomaan ja antamaan Philistealaisten käsiin . Simson sanoi heille : vannokaat siis minulle , ettette karkaa minun päälleni . Ja he sanoivat hänelle : emme karkaa sinun päälles , mutta ainoasti sidomme sinun tukevasti ja annamme sinun heidän käsiinsä , ja emme sinua kuoliaaksi lyö . Ja he sitoivat hänen kahdella uudella nuoralla ja veivät hänen kukkulalta pois . Ja kuin hän tuli Lehiin , ilakoitsivat Philistealaiset häntä vastaan ; mutta Herran henki tuli voimalliseksi hänessä , ja nuorat hänen käsivarsissansa tulivat niinkuin poltettu lanka , ja niin raukesivat siteet hänen käsistänsä . Ja hän löysi tuoreen aasin leukaluun , ja hän ojensi kätensä , otti sen ja löi sillä tuhannen miestä . Ja Simson sanoi : katso , siinä he koossa makaavat , yhdellä leukaluulla löin minä tuhannen miestä . Ja kuin hän sen sanonut oli , heitti hän leukaluun kädestänsä pois , ja kutsui sen paikan RamatLehi . Ja kuin hän kovin janosi , huusi hän Herran tykö ja sanoi : sinä annoit tämän suuren pelastuksen palvelias käden kautta , ja nyt minä janoon kuolen ja lankeen ympärileikkaamattomain käsiin . Niin Jumala avasi syömähampaan leukaluussa , ja siitä vuosi vesi , ja kuin hän oli juonut , sai hän henkensä takaisin ja virkosi ; sentähden kutsutaan myös se paikka vielä tähän päivään asti Huutajan lähteeksi , joka oli leukaluussa . Ja hän tuomitsi Israelia Philistealaisten aikana kaksikymmentä ajastaikaa . Ja Simson meni Gasaan , ja hän näki siellä porton , ja meni hänen tykönsä . Ja sanottiin Gasalaisille , että Simson oli sinne tullut ; niin he kohta piirittivät hänen ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portissa , ja olivat hiljaksensa kaiken yötä , ja sanoivat : aamulla päivän tullessa me tapamme hänen . Vaan Simson makasi puoliyöhön asti , ja nousi puoliyöstä , ja tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin , ja nosti ne telkein kanssa , pani olallensa ja kantoi mäen kukkulalle , joka on Hebronin edessä . Sitte rupesi hän jälleen rakastamaan yhtä vaimoa Sorekin ojan tykönä , jonka nimi oli Delila . Ja hänen tykönsä tulivat Philistealaisten päämiehet , jotka sanoivat hänelle : viettele häntä sanoilla , että saisit tietää , missä hänen suuri väkevyytensä on , ja kuinka me hänen voittaisimme , että me saisimme hänen sitoa ja vaivata : ja me jokainen annamme sinulle tuhannen ja sata hopiapenninkiä . Delila sanoi Simsonille : sanos minulle , missä sinun suuri väkevyytes on , ja millä sinä sidottaisiin ja vaivattaisiin . Simson sanoi hänelle : jos joku sitoo minun seitsemällä viheriäisellä köydellä , jotka ei vielä ole kuivuneet , niin minä tulen heikoksi ja olen niinkuin muutkin ihmiset . Silloin veivät Philistealaisten päämiehet hänelle seitsemän viheriäistä köyttä , jotka ei vielä olleet kuivuneet ; ja hän sitoi hänen niillä . Ja he vartioitsivat häntä salaisesti kammiossa , ja hän sanoi hänelle : Philistealaiset sinun päälles , Simson ! niin hän katkaisi köydet , niinkuin rohtiminen lanka katkaistaan , joka liekissä poltettu on . Ja ei saatu tietää , missä hänen väkevyytensä oli . Taas sanoi Delila Simsonille : katso , sinä viettelit minua ja väärin puhuit minun edessäni : sano siis nyt minulle , millä sinä sidottaisiin . Ja hän sanoi hänelle : jos minä sidottaisiin uusilla nuorilla , joilla ei vielä ole mitään tehty , niin minä tulisin heikoksi niinkuin muutkin ihmiset . Niin Delila otti uudet nuorat ja sitoi hänen niillä , sanoen hänelle : Philistealaiset sinun päälles , Simson ! Ja he vartioitsivat häntä salaisesti kammiossa ; ja hän katkaisi ne käsivarsistansa niinkuin langan . Taas Delila sanoi Simsonille : sinä viettelit vielä nyt minua ja väärin puhuit minun edessäni : ilmoita minulle , millä sinä sidottaisiin . Hän vastasi häntä : jos sinä palmikoitset seitsemän suortua hiuksia minun päästäni yhteen päärihmaan . Ja kuin hän oli kiinnittänyt ne naulaan , sanoi hän hänelle : Philistealaiset sinun päälles , Simson ! Niin hän heräsi unestansa ja veti ulos palmikkonauhan ja päärihman . Hän sanoi hänelle jällensä : kuinka sinä sanot rakastavas minua , koska sinun sydämes ei ole minun kanssani ? Kolmasti sinä jo vääristelit minun edessäni ja et ilmoittanut minulle , missä sinun suuri väkevyytes on . Kuin hän päivä päivältä vaati häntä sanoillansa ja vaivasi häntä , että hänen sielunsa väsyi kuolemaan asti , Ilmoitti hän hänelle kaiken sydämensä , sanoen hänelle : minun päähäni ei ole ikänä partaveitsi tullut , sillä minä olen Jumalan natsir hamasta äitini kohdusta . Jos hiukset ajellaan minun päästäni , niin minun väkevyyteni menee minusta pois , ja tulen heikoksi niinkuin kaikki muutkin ihmiset . Ja Delila näki , että hän ilmoitti hänelle kaiken sydämensä , lähetti ja kutsui Philistealaisten päämiehet , sanoen : tulkaat vielä erä , sillä hän ilmoitti minulle kaiken sydämensä . Ja Philistealaisten päämiehet tulivat hänen tykönsä ja toivat rahan käsissänsä . Niin hän antoi hänen maata polveinsa päällä , kutsui yhden , joka ajeli seitsemän hiussuortua hänen päästänsä , ja rupesi häntä vaatimaan , ja hänen väkensä meni hänestä pois . Ja hän sanoi : Philistealaiset sinun päälles , Simson ! Kuin hän unestansa heräsi , ajatteli hän itseksensä : minä menen ulos niinkuin usein ennenkin ja kirvotan itseni ; ja ei hän tietänyt Herran menneen hänen tyköänsä pois . Vaan Philistealaiset ottivat hänen kiinni , ja puhkasivat hänen silmänsä , ja veivät hänen alas Gasaan , ja sitoivat hänen kaksilla vaskikahleilla , jauhamaan vankihuoneessa . Ja hänen hiuksensa rupesivat taas kasvamaan , sittekuin hän paljaaksi ajettiin . Ja Philistealaisten päämiehet kokoontuivat suurta uhria tekemään jumalallensa Dagonille ja iloitsemaan , ja sanoivat : meidän jumalamme on antanut meille vihollisemme Simsonin käsiimme . Ja kuin kansa näki hänen , kiittivät he jumalaansa , sanoen : meidän jumalamme on antanut meille vihollisemme käsiimme , joka meidän maakuntamme hävitti ja sangen monta meistä tappoi . Kuin he juuri sydämestänsä iloitsivat , sanoivat he : kutsukaat Simson soittamaan meidän eteemme . Ja he kutsuivat Simsonin vankihuoneesta , ja hän soitti heidän edessänsä , ja he asettivat hänen pilarien välille . Mutta Simson puhui palveliallensa , joka häntä kädestä talutti : anna minun tarttua pilareihin , joiden päälle huone on vahvistettu , nojatakseni niihin . Ja huone oli täynnä miehiä ja vaimoja , ja Philistealaisten päämiehet olivat kaikki siinä ; ja oli myös katon päällä liki kolmetuhatta miestä ja vaimoa , jotka katselivat Simsonin soittamista . Mutta Simson huusi Herran tykö , sanoen : Herra , Herra , muista minua , ja vahvista minua Jumala ainoasti tällä haavalla , että minä kahden minun silmäni tähden kostaisin yhden kerran Philistealaisille . Ja Simson tarttui kahteen keskimäiseen pilariin , joiden päälle huone oli vahvistettu , ja nojasi niiden päälle , otti yhden oikiaan ja toisen vasempaan käteensä . Ja Simson sanoi : minun sieluni kuolkoon Philistealaisten kanssa . Ja hän nojasi vahvasti niiden päälle ; ja huone kaatui päämiesten ja kaiken kansan päälle joka siinä oli , että ne , jotka hän tappoi kuollessansa , olivat usiammat kuin ne , jotka hän eläissänsä tappoi . Niin tulivat hänen veljensä alas ja kaikki hänen isänsä huone , ottivat hänen ja menivät ylös , ja hautasivat hänen Zoran ja Estaolin välille isänsä Manoakin hautaan . Ja hän tuomitsi Israelia kaksikymmentä ajastaikaa . Ja yksi mies oli Ephraimin vuorelta , nimeltä Miika . Hän sanoi äidillensä : ne tuhannen ja sata hopiapenninkiä , jotka sinulta otettiin , joiden tähden sinä kirosit ja puhuit minun korvaini kuullen : katso , ne ovat minun tykönäni , minä ne otin . Silloin sanoi hänen äitinsä : siunattu olet sinä , minun poikani , Herralle . Niin antoi hän äidillensä ne tuhannen ja sata hopiapenninkiä jälleen . Ja hänen äitinsä sanoi : minä pyhitin kokonansa sen rahan Herralle minun kädestäni poikani edestä , tehdä kaivettua ja valettua kuvaa ; ja nyt annan minä sinulle sen jällensä . Mutta hän antoi sen rahan äidillensä jälleen . Ja hänen äitinsä otti kaksisataa hopiapenninkiä ja antoi ne hopiasepälle ; hän teki kaivetun ja valetun kuvan , joka sitte oli Miikan huoneessa . Ja Miikalla oli Jumalan huone , ja hän teki päällisvaatteen ja epäjumalan kuvat , ja täytti yhden poikansa kädet , ja hän oli hänen pappinsa . Silloin ei ollut kuningasta Israelissa , ja itsekukin teki niinkuin heille näkyi hyväksi . Mutta nuorukainen oli Juudan Betlehemistä , Juudan sukukunnasta , ja se oli Leviläinen , joka oli siellä muukalaisena . Hän meni Betlehemistä Juudan kaupungista vaeltamaan , kuhunka hän joutuis . Ja kuin hän tuli Ephraimin vuorelle Miikan huoneesen , vaeltaen , Kysyi Miika häneltä : kustas tulet ? Leviläinen vastasi : minä olen Leviläinen Betlehemistä Juudan maalta , ja vaellan , kuhunka minä parhain taidan . Miika sanoi hänelle : olen minun tykönäni . Sinun pitää oleman minun isäni ja pappini , ja minä annan sinulle vuosi vuodelta kymmenen hopiapenninkiä ja määrätyt vaatteet ja elatukses ; ja Leviläinen meni hänen kanssansa . Ja Leviläinen rupesi olemaan sen miehen tykönä , ja hän piti sen nuorukaisen niinkuin yhden pojistansa . Ja Miika täytti Leviläisen käden , että hän oli hänen pappinsa , ja hän asui Miikan huoneessa . Ja Miika sanoi : nyt minä tiedän Herran minulle hyvää tekevän , että minulla on Leviläinen pappina . Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa , ja silloin Danin sukukunta etsi itsellensä perintöä asuaksensa ; sillä siihen päivään asti ei ollut yhtään perintöarpaa hänelle langennut Israelin sukukuntain seassa . Ja Danin lapset lähettivät sukukunnastansa ja ääristänsä viisi urhoollista sotamiestä Zorasta ja Estaolista , vakoomaan maata ja tutkistelemaan sitä , ja sanoivat heille : menkäät ja vaotkaat maata . Ja he tulivat Ephraimin vuorelle Miikan huoneesen ja yötyivät sinne . Ja kuin he olivat Miikan perheen tykönä , tunsivat he sen nuoren miehen Leviläisen äänen ; ja he menivät hänen tykönsä ja sanoivat hänelle : kuka sinun on tänne tuonut ? mitäs täällä teet ? ja mitä sinun on täällä ? Hän vastasi heitä : niin ja niin on Miika minulle tehnyt , ja hän on palkannut minun papiksensa . He sanoivat hänelle : kysy Jumalalta , että me saisimme tietää , onko tiemme , jota me vaellamme , meille onnellinen . Pappi vastasi heitä : menkäät rauhassa : Herran edessä on teidän tienne , jota te vaellatte . Niin menivät ne viisi miestä matkaansa ja tulivat Laikseen , ja näkivät kansan , joka siellä oli , asuvan surutoinna Zidonilaisten tavan jälkeen , levollisesti ja surutoinna : ja ei yksikään ollut , joka heitä vaivasi sillä maalla , eikä myös heillä ollut yhtäkään isäntää ; ja olivat kaukana Zidonilaisista , ja ei heillä ollut mitäkään yhdenkään ihmisen kanssa tekemistä . Ja he tulivat veljeinsä tykö Zoraan ja Estaoliin . Ja heidän veljensä sanoivat heille : kuinka teidän asianne on ? He sanoivat : nouskaat , käykäämme ylös heidän tykönsä ; sillä me olemme katselleet maan , ja katso , se on sangen hyvä : sentähden rientäkäät , älkäät olko hitaat menemään ja omistamaan maata . Kuin te tulette , niin te löydätte suruttoman kansan , ja maa on itsestänsä lavia : sillä Jumala on antanut sen teidän käsiinne , sen paikan , jossa ei mitään puutu , mitä maan päällä on . Niin meni Danin sukukunnasta , Zorasta ja Estaolista , kuusisataa miestä hyvin varustettuina sota-aseilla , Ja menivät sinne ylös , ja sioittivat itsensä Juudan KirjatJearimiin : siitä kutsutaan se paikka Danin leiriksi tähän päivään asti ; katso , se on KirjatJearimin takana . Ja sieltä menivät he Ephraimin vuorelle ja tulivat Miikan huoneen tykö . Niin puhuivat ne viisi miestä , jotka läksivät Laikseen maata vakoomaan , ja sanoivat veljillensä : ettekö te tiedä , että näissä huoneissa on päällisvaate , pyhyys , kuvat ja epäjumalat ? Nyt ajatelkaat , mitä te teette . Ja he poikkesivat sinne ja tulivat nuoren miehen Leviläisen huoneesen , joka oli Miikan huoneessa , ja tervehtivät häntä ystävällisesti . Mutta ne kuusisataa sota-aseilla varustettua miestä , jotka olivat Danin lapsista , seisoivat portilla . Ja ne viisi miestä , jotka olivat menneet vakoomaan maata , menivät ylös ja tulivat sinne sisälle , ja ottivat kuvan , päällisvaatteen , pyhyyden ja epäjumalan . Ja pappi seisoi portilla kuudensadan sota-aseilla varustettuin miesten tykönä . Kuin ne olivat tulleet Miikan huoneesen ja ottivat kuvan , päällisvaatteen , pyhyyden ja epäjumalat , sanoi pappi heille : mitä te teette ? He vastasivat häntä : ole vaiti ja pidä suus kiinni , ja tule meidän kanssamme , ja ole meidän isämme ja pappimme : onko se parempi , ettäs olet pappi yhden miehen huoneessa , kuin koko sukukunnassa Israelissa ? Ja papin mieli oli hyvä , ja otti sekä päällisvaatteen , pyhyyden ja kuvan , ja meni kansan keskelle . Ja kuin he käänsivät itsensä ja menivät matkaansa , asettivat he pienet lapset ja karjan ja kaikkein kalliimmat tavaransa , menemään edellänsä . Kuin he olivat taamma joutuneet Miikan huoneesta , kokoontuivat ne miehet , jotka niissä huoneissa olivat , jotka olivat Miikan huoneen tykönä , ja ajoivat Danin lapsia takaa , Ja huusivat Danin lapsille ; ja he käänsivät kasvonsa ja sanoivat Miikalle : mikä sinun on , ettäs niin huudat ? Hän vastasi : te olette ottaneet minun jumalani , jotka minä tehnyt olen , ja papin , ja menneet matkaanne : ja mitä minulla nyt enää on ? Ja te sanotte vielä sitte minulle : mikä sinun on ? Mutta Danin lapset sanoivat hänelle : älä anna ääntäs kuulua meidän tykönämme , ettei vihaiset miehet lankeaisi teidän päällenne , ja sinä hukutat sielus ja huonees sielut . Niin Danin lapset menivät matkaansa . Ja kuin Miika näki heidät häntä väkevämmäksi , käänsi hän itsensä ja palasi huoneesensa . Mutta he ottivat sen mitä Miika tehnyt oli ja papin , joka hänellä oli , ja tulivat Laikseen , levollisen ja suruttoman kansan päälle , ja löivät heitä miekan terällä , ja polttivat kaupungin . Ja ei yksikään ollut , joka heitä autti , sillä he olivat kaukana Zidonista , ja ei ollut heillä kenenkään kanssa tekemistä : ja he olivat siinä laaksossa , joka on BetRehobin tykönä ; niin rakensivat he kaupungin , ja asuivat siinä ; Ja kutsuivat kaupungin nimen Dan , isänsä Danin nimeltä , joka Israelista oli syntynyt , vaikka se kaupunki ennen muinen kutsuttiin Lais . Ja Danin lapset panivat heillensä sen kuvan ylös , ja Jonatan Gersomin poika , Manassen pojan , ja hänen poikansa olivat papit Danilaisten sukukunnassa , siihenasti että he vietiin vankina maalta pois , Ja he panivat keskellensä Miikan kuvan , jonka hän tehnyt oli , niinkauvan kuin Jumalan huone oli Silossa . Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa , ja yksi Leviläinen oli muukalaisena Ephraimin vuoren reunalla , ja otti itsellensä jalkavaimon Juudan Betlehemistä . Ja hänen jalkavaimonsa teki huorin hänen tykönänsä , ja juoksi hänen tyköänsä isänsä majaan Juudan Betlehemiin , ja oli siellä neljä kuukautta . Ja hänen miehensä matkusti hänen peräänsä , puhuttelemaan häntä ystävällisesti ja palauttamaan tykönsä . Ja hänellä oli palvelia ja kaksi aasia myötänsä . Ja hän vei hänen isänsä huoneesen . Ja kuin vaimon isä näki hänen , tuli hän iloiseksi ja meni häntä vastaan . Ja hänen appensa , vaimon isä , pidätti hänen , että hän viipyi hänen tykönänsä kolme päivää ; he söivät ja joivat , ja olivat siinä yötä . Neljäntenä päivänä olivat he varhain ylhäällä , ja hän nousi ja tahtoi matkaan lähteä , niin sanoi vaimon isä vävyllensä : vahvista sydämes leivän palalla , ja menkäät sitte . Ja he istuivat , söivät ja joivat toinen toisensa kanssa . Niin sanoi vaimon isä hänelle : ole tässä yötä , ja iloita sydämes . Mutta hän nousi vaeltamaan , vaan hänen appensa vaati häntä , että hän oli siinä sen yön . Viidentenä päivänä oli hän aamulla varhain ylhäällä vaeltamaan , ja vaimon isä sanoi : virvoita sydämes , ja hän viivytti hänen siihenasti että päivä kului , ja he söivät toinen toisensa kanssa . Ja mies nousi lähtemään matkaan jalkavaimonsa ja palveliansa kanssa , mutta hänen appensa , vaimon isä , sanoi hänelle : katsos , päivä on kulunut ja ehtoo on käsissä , olkaat tässä yötä ; katso , tässä on sinulla oltava vielä nyt tämä päivä , ole tässä yö , että sydämes tulis iloiseksi . Nouskaat aamulla varhain matkallenne ja matkustakaat majoillenne . Mutta ei mies ollut yötä , vaan nousi ja meni matkaansa , ja lähestyi Jebusta , se on Jerusalem , ja kaksi hänen aasiansa kannattaen kuormaa , ja hänen jalkavaimonsa hänen kanssansa . Kuin he tulivat Jebukseen asti , oli päivä paljo kulunut , ja palvelia sanoi isännällensä : poiketkaamme Jebusilaisten kaupunkiin ja olkaamme yötä siinä . Mutta hänen isäntänsä sanoi hänelle : en minä mene outoon kaupunkiin , jotka ei ole Israelin lapsia ; vaan käykäämme edespäin Gibeaan asti . Ja sanoi palveliallensa : käy vahvasti , että me johonkuhun paikkaan tulisimme yötä pitämään , Gibeaan taikka Ramaan . Ja he menivät ja vaelsivat , ja aurinko joutui heiltä kovin alas läsnä Gibeaa , joka on BenJaminissa . Ja he menivät Gibeaan olemaan yötä . Kuin hän sinne tuli , istui hän kaupungin kujalle ; sillä ei siellä ollut yksikään , joka heidät otti yöksi huoneesensa . Ja katso , vanha mies tuli pellolta ehtoona töistänsä , joka myös itse oli Ephraimin vuorelta ja oli Gibeassa muukalainen . Mutta sen paikan kansa olivat BenJaminilaisia . Ja kuin hän nosti silmänsä , näki hän oudon miehen kaupungin kujalla ; ja sanoi vanha mies hänelle : kuhunka sinä tahdot ? ja kusta sinä tulet ? Hän vastasi häntä , sanoen : me olemme tulleet Juudan Betlehemistä ja menemme Ephraimin vuoren reunalle , josta minä olen kotoisin , ja vaelsin Juudan Betlehemiin , vaan nyt minä menen Herran huoneesen : ja ei yksikään minua huoneesen korjaa . Meillä on olkia ja heiniä aaseillemme , ja leipää ja viinaa minulle ja piialles , ja palvelialle joka sinun palvelias kanssa on ; niin ettei meiltä mitään puutu . Vanha mies sanoi : rauha olkoon sinulle ! kaikkea mitä sinulta puuttuu , on minulla ; ainoasti älä ole tässä kujalla yötä . Ja hän vei hänen huoneesensa , ja antoi aaseille heiniä ; ja he pesivät jalkansa , söivät ja joivat . Ja kuin he rupesivat sydämestä iloitsemaan , ja katso , kaupungista tulivat ilkiät miehet , ja piirittivät huoneen , ja löivät oven päälle , ja sanoivat sille vanhalle miehelle perheen isännälle : anna se mies tänne ulos , joka sinun huoneeses on tullut , että me hänen tuntisimme . Mutta perheen isäntä meni heidän tykönsä ja sanoi heille : ei niin , hyvät veljeni , älkäät tehkö tätä pahaa tekoa , että tämä mies on tullut minun huoneeseni , älkäät tehkö niin suurta tyhmyyttä . Katso , minulla on tytär , joka vielä neitsy on , ja tällä on yksi jalkavaimo , nämät minä tuon teille , vaivataksenne heitä ja tehdäksenne heille , mitä te tahdotte ; mutta tätä miestä vastaan älkäät osoittako niin kauheaa pahaa tekoa . Mutta miehet ei tahtoneet häntä kuulla ; niin otti mies jalkavaimonsa ja talutti hänen ulos heidän tykönsä , jonka he tunsivat , ja käyttivät itsensä häpiällisesti hänen kanssansa kaiken yötä aina huomeneen asti ; ja päivän koittaissa päästivät he hänen menemään . Silloin tuli vaimo vähää ennen auringon nousemaa sen huoneen oven eteen , jossa hänen isäntänsä makasi , lankesi maahan ja makasi siinä valkiaan päivään asti . Kuin hänen isäntänsä huomeneltain nousi , avasi hän huoneen oven ja meni ulos lähtien matkallensa ; ja katso , hänen jalkavaimonsa oli kaatunut maahan oven eteen , ja hänen kätensä oli kynnyksellä . Ja hän sanoi hänelle : nouse ja käykäämme ; mutta ei hän mitään vastannut ; niin otti hän hänen aasinsa päälle , valmisti itsensä ja matkusti kotiansa . Kuin hän kotiansa tuli , otti hän veitsen ja jakoi jalkavaimonsa kahteentoistakymmeneen kappaleeseen kaikki lihoinensa ja luinensa , ja lähetti ne kaikkiin Israelin maan rajoihin . Ja kaikki jotka sen näkivät , sanoivat : ei ole senkaltaista ikänä ennen tapahtunut eikä nähty , siitä päivästä kuin Israelin lapset tulivat Egyptin maalta niin tähän päivään asti . Ajatelkaat nyt itsellänne tästä asiasta visusti , pitäkäät neuvoa ja puhukaat . Ja kaikki Israelin lapset läksivät ulos ja kokosivat heitänsä joukkoon niinkuin yksi mies , Danista BerSebaan asti , ja Gileadin maasta niin Herran tykö Mitspaan . Ja kaiken kansan päämiehet , kaikki Israelin sukukunnat seisoivat Jumalan kansan seurakunnassa , neljäsataa tuhatta miekan vetävää jalkamiestä . Ja BenJaminin lapset saivat kuulla Israelin lapset menneeksi ylös Mitspaan . Ja Israelin lapset sanoivat : sanokaat , kuinka tämä pahateko on tapahtunut ? Niin vastasi Leviläinen , tapetun vaimon mies , ja sanoi : minä tulin Gibeaan , joka on BenJaminissa , ja minun jalkavaimoni yöksi . Ja Gibean asuvaiset nousivat minua vastaan ja piirittivät minun yöllä huoneessa , jossa minä olin , ja tahtoivat tappaa minun ja häpäisivät jalkavaimoni , että hän kuoli . Niin minä otin jalkavaimoni ja jaoin kappaleiksi , ja lähetin ne kaikkiin Israelin maan rajoihin : että he tekivät häpiällisen ja kauhian työn Israelissa . Katso , te olette kaikki Israelin lapset tässä , pitäkäät neuvoa ja tehkäät jotain tähän asiaan . Niin kaikki kansa nousi niinkuin yksi mies ja sanoi : älkään meistä yksikään menkö majaansa eikä kenkään poiketko huoneesensa ; Mutta sen me nyt teemme Gibeaa vastaan , me heitämme arpaa häntä vastaan , Ja otamme kymmenen miestä sadasta ja sata tuhannesta ja tuhannen kymmenestätuhannesta , kaikista Israelin sukukunnista , ottamaan kansalle ravintoa , tulemaan ja tekemään Gibealle , joka BenJaminissa on , kaiken sen hulluuden jälkeen , kuin he ovat tehneet Israelissa . Niin kokosivat heitänsä kaikki Israelin miehet kaupunkiin , niinkuin yksi mies , ja tekivät liiton keskenänsä . Ja Israelin sukukunnat lähettivät miehiä kaikkein BenJaminin sukukuntain tykö , ja käskivät heille sanoa : mikä pahateko tämä on , joka teidän seassanne on tapahtunut ? Antakaat siis nyt ne ilkiät miehet Gibeasta , meidän tappaaksemme ja ottaaksemme pahuutta Israelista pois . Mutta BenJaminin lapset ei tahtoneet kuulla veljeinsä Israelin lasten ääntä . Vaan BenJaminin lapset kokosivat heitänsä kaupungeista Gibeaan , menemään ulos sotaan Israelin lapsia vastaan . Ja olivat sinä päivänä luetut BenJaminin lapset kaupungeista kuusikolmattakymmentä tuhatta miestä , jotka miekkaa vetivät ulos , ilman Gibean asuvaisia , joita oli seitsemänsataa valittua miestä . Ja kaiken sen kansan seassa oli seitsemänsataa valittua miestä , jotka olivat vasenkätiset , ja taisivat kaikki nämät lingolla osata hiuskarvaan , niin ettei he hairahtuneet . Mutta Israelin miehiä , ilman BenJaminilaisia oli neljäsataa tuhatta , jotka miekkaa vetivät ulos , ja olivat kaikki vahvat sotamiehet . Ja Israelin lapset nousivat ja menivät Jumalan huoneesen , ja kysyivät Jumalalta , sanoen : kuka menee meidän edellämme alkamaan sotaa BenJaminin lapsia vastaan ? Herra sanoi : Juudan pitää alkaman . Ja Israelin lapset nousivat aamulla ja sioittivat itsensä Gibean eteen . Israelin miehet menivät sotaan BenJaminin kanssa , ja Israelin miehet sääsivät sodan heitä vastaan Gibeassa . Ja BenJaminin lapset läksivät Gibeasta ja löivät sinä päivänä Israelista kaksikolmattakymmentä tuhatta miestä ketoon . Ja Israelin kansan miehet vahvistivat heitänsä ja valmistivat itsensä taas sotimaan siinä paikassa , jossa he olivat ensimmäisenäkin päivänä valmiit . Ja Israelin lapset menivät ylös ja itkivät Herran edessä ehtoosen asti , ja kysyivät Herralta , sanoen : pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lasten , meidän veljeimme kanssa ? Herra sanoi : menkäät heitä vastaan . Ja Israelin lapset kävivät edes toisena päivänä BenJaminin lapsia vastaan ; Ja BenJaminilaiset läksivät Gibeasta toisena päivänä heitä vastaan ja löivät vielä nyt kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä Israelin lapsista maahan , jotka kaikki miekkaa vetivät ulos . Silloin menivät kaikki Israelin lapset ja kaikki kansa ylös ja tulivat Jumalan huoneesen , itkivät ja oleskelivat siellä Herran edessä , ja paastosivat sen päivän ehtoosen asti , ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä . Ja Israelin lapset kysyivät Herralta ; ja Jumalan liitonarkki oli siihen aikaan siellä . Ja Pinehas Eleatsarin poika , Aaronin pojan , seisoi hänen edessänsä sillä ajalla ja sanoi : pitääkö meidän vielä menemän sotimaan BenJaminin lapsia meidän veljiämme vastaan , taikka pitääkö meidän lakkaaman ? Herra sanoi : menkäät sinne , huomenna minä annan heidät teidän käsiinne . Ja Israelin lapset panivat väijytykset joka taholta Gibean ympärille . Ja Israelin lapset menivät kolmantena päivänä BenJaminin lapsia vastaan ja asettivat heitänsä Gibeaa vastaan , niinkuin he ennenkin kaksi kertaa tekivät . Niin menivät BenJaminin lapset kansaa vastaan , ja erkausivat kaupungista , rupesivat lyömään ja haavoittamaan monikahtoja kansasta , niinkuin ennenkin niillä kahdella erällä , kedolla kahden tien päällä , joista yksi menee BetEliin ja toinen Gibeaan , liki kolmekymmentä miestä Israelista . Niin BenJaminin lapset sanoivat : he ovat lyödyt meidän edessämme niinkuin ennenkin . Vaan Israelin lapset sanoivat : paetkaamme ja houkutelkaamme heitä kaupungista ulos teiden päälle . Niin nousivat kaikki miehet Israelista , jokainen siastansa , ja asettivat heitänsä BaalTamariin ; ja Israelin väijyjät nousivat siastansa Gabaan luolasta . Ja kymmenentuhatta valittua miestä kaikesta Israelista tuli Gibeaa vastaan , ja sota tuli sangen raskaaksi ; mutta ei ne tietäneet onnettomuuden heitä lähestyvän . Ja Herra löi BenJaminin Israelin edestä , niin että Israelin lapset sinä päivänä löivät viisikolmattakymmentä tuhatta ja sata miestä BenJaminista , jotka kaikki miekkaa vetivät ulos . Mutta kuin BenJaminin lapset näkivät heitänsä lyödyksi , antoivat Israelin miehet heille siaa ; sillä he uskalsivat väijytyksensä päälle , jotka he olivat asettaneet liki Gibeaa . Ja väijyjät kiiruhtivat , karkasivat Gibeaan , menivät ja löivät koko kaupungin miekan terällä . Ja Israelin miehillä oli määrätty aika keskenään väijyjäin kanssa , lyödä heitä miekalla , koska savu nousi kaupungista . Kuin Israelin miehet käänsivät itsensä sotaan , ja BenJaminilaiset rupesivat lyömään ja haavoittamaan Israelia , liki kolmekymmentä miestä , niin he sanoivat : tosin he ovat lyödyt meiltä , niinkuin entisessäkin tappeluksessa . Niin rupesi savu käymään kohdastansa kaupungista ylös ja BenJaminilaiset palasivat takaperin , ja katso , koko kaupungista savu kävi ylös taivasta kohden . Ja Israelin miehet käänsivät itsensä , ja BenJaminin miehet hämmästyivät ; sillä he näkivät , että heitä onnettomuus lähestyi . Ja he käänsivät itsensä Israelin miesten edessä korven tielle ; mutta sota saavutti heidät : sitälikin niitä jotka kaupungeista olivat , surmasivat he siellä . Ja ne piirittivät BenJaminin , ja ajoivat takaa Menuaan asti , ja tallasivat niitä Gibean kohdalla , auringon ylenemistä päin . Ja BenJaminista lankesi kahdeksantoistakymmentä tuhatta miestä , jotka kaikki olivat vahvat sotamiehet . Niin käänsivät he itsensä ja pakenivat korpeen päin Rimmonin vuorelle , mutta sillä tiellä löivät he viisituhatta miestä , ja ajoivat heitä takaa Gibeoniin asti , ja löivät heistä kaksituhatta miestä . Ja kaikki jotka sinä päivänä BenJaminista lankesivat , olivat viisikolmattakymmentä tuhatta miestä , jotka miekkaa vetivät ulos , ja olivat kaikki vahvat sotamiehet . Ainoasti kuusisataa miestä käänsi itsensä ja pakeni jälleen korpeen Rimmonin vuorelle , ja jäivät Rimmonin vuorelle neljäksi kuukaudeksi . Ja Israelin lapset tulivat jällensä BenJaminin lasten tykö ja löivät ne kaupungista miekan terällä , sekä kansan että eläimet , ja kaikki mitä he löysivät ; ja kaikki kaupungit jotka he löysivät , polttivat he tulella . Ja Israelin miehet olivat vannoneet Mitspassa ja sanoneet : ei yksikään meistä pidä tytärtänsä antaman BenJaminilaisille emännäksi . Ja kansa tuli Jumalan huoneesen ja oli siellä Jumalan edessä ehtoosen asti ; ja he korottivat äänensä ja itkivät katkerasti , Ja sanoivat : O Herra Israelin Jumala , miksi tämä tapahtui Israelissa , että tänäpänä on yksi sukukunta Israelista vähentynyt ? Ja toisena päivänä nousi kansa varhain ja rakensi siihen alttarin , ja uhrasi polttouhria ja kiitosuhria . Ja Israelin lapset sanoivat : kuka on kaikista Israelin sukukunnista , joka ei tänne ole tullut kansan kanssa Herran eteen ? Sillä suuri vala oli tehty , että se joka ei tullut Herran tykö Mitspaan , hänen piti totisesti kuoleman . Ja Israelin lapset katuivat veljensä BenJaminin tähden ja sanoivat : tänäpänä on yksi sukukunta Israelista hävitetty . Ja kuinka me käytämme itsemme heidän kanssansa , että jääneet saisivat emäntiä ? sillä me olemme vannoneet Herran kautta , ettemme anna heille emäntiä meidän tyttäristämme . Ja he sanoivat : kuka on Israelin sukukunnassa , joka ei ole tänne tullut Herran tykö Mitspaan ? ja katso , ei ole yksikään ollut leirissä kansan seassa Jabeksesta Gileadissa . Ja kansa luettiin : ja katso , ei ollut siellä yhtäkään Jabeksen asuvaa Gileadista . Niin he lähettivät sinne kansasta kaksitoistakymmentä tuhatta sotamiestä ja käskivät heitä , sanoen : menkäät ja lyökäät Jabeksen asuvaiset Gileadissa miekan terällä vaimoinensa ja lapsinensa . Mutta näin pitää teidän tekemän : kaiken miehenpuolen ja kaikki vaimot , jotka miesten kanssa ovat maanneet , pitää teidän tappaman . Ja he löysivät Jabeksen asuvaisista Gileadissa neljäsataa piikaa , jotka neitseet olivat ja ei olleet yhdenkään miehen tykönä maanneet , ne he veivät Silon leiriin , joka on Kanaanin maassa . Niin koko kansa lähetti matkaan ja käski sanoa BenJaminin lapsille , jotka olivat Rimmonin kalliolla , ja kutsuivat heitä ystävällisesti . Ja BenJaminin lapset tulivat silloin jälleen , ja he antoivat heille emäntiä niistä jotka he olivat jättäneet elämään Jabeksen vaimoista Gileadissa ; ja ei niinkään heille täytynyt . Niin kansa katui BenJaminin tähden , että Herra oli loven tehnyt Israelin sukukunnissa . Ja kansan vanhimmat sanoivat : kuinka me teemme , että jääneet saisivat myös emäntiä ? sillä vaimoväki BenJaminissa on hukutettu . Ja sanoivat : niiden pitää kuitenkin nautitseman perimisensä , jotka jääneet ovat BenJaminista , ettei yksikään sukukunta Israelista hävitettäisi , Ja emme taida antaa heille meidän tyttäriämme emänniksi ; sillä Israelin lapset ovat vannoneet ja sanoneet : kirottu olkoon se , joka BenJaminilaisille emännän antaa . Ja he sanoivat : katso , Herran jokavuotinen juhlapäivä on Silossa , joka on BetElistä pohjoiseen päin , auringon nousuun päin siitä tiestä , joka menee BetElistä Sikemiin , ja länteen päin Lebonasta . Ja he käskivät BenJaminin lapsille ja sanoivat : menkäät ja väijykäät viinamäissä . Ja kuin näette Silon tyttäret käyvän ulos hyppyyn , niin juoskaat kiiruusti viinamäistä , ja ottakaat jokainen teillenne Silon tyttäristä emännän , ja menkäät BenJaminin maalle . Kuin heidän isänsä taikka veljensä tulevat valittamaan meidän eteemme , niin me sanomme heille : olkaat heille armiaat , sillä emme ole ottaneet heille emäntää sodalla ; mutta ette tahtoneet heille antaa : tämä on teidän syynne . BenJaminin lapset tekivät niin ja ottivat hypyistä lukunsa jälkeen vaimot ryövyydellä , ja menivät pois ja asuivat perinnössänsä , rakensivat kaupungeita ja asuivat niissä . Israelin lapset menivät myös sieltä pois silloin , itsekukin sukukuntansa ja lankoutensa tykö , ja menivät sieltä itsekukin perimiseensä . Silloin ei ollut kuningasta Israelissa , vaan jokainen teki niinkuin hänelle näkyi oikein olevan .