<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><GetPassage xmlns="http://relaxng.org/ns/structure/1.0" xmlns:tei="http://www.tei-c.org/ns/1.0" xmlns:ti="http://chs.harvard.edu/xmlns/cts"><request><requestName>GetPassage</requestName><requestUrn>urn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:9</requestUrn></request><reply><urn>urn:cts:pbc:bible.parallel.fin.1766:9</urn><passage>Yksi mies oli Ramataimin Zophimista Ephraimin vuorelta , ja hänen nimensä oli Elkana Jerohamin poika , Elihun pojan , Tohun pojan , Zuphin pojan , joka oli Ephratista . Ja hänellä oli kaksi vaimoa , yhden nimi oli Hanna ja toisen nimi Peninna ; ja Peninnalla oli lapsia , mutta Hannalla ei ollut lasta . Se mies meni vuosivuodelta kaupungistansa Siloon rukoilemaan ja uhraamaan Herralle Zebaotille ; ja siellä oli kaksi Elin poikaa , Hophni ja Pinehas , Herran papit . Ja sinä päivänä , jona Elkana uhrasi , antoi hän emännällensä Peninnalle ja kaikille hänen pojillensa ja tyttärillensä osat . Mutta Hannalle antoi hän yhden osan murehtien , sillä hän rakasti Hannaa ; mutta Herra oli sulkenut hänen kohtunsa . Ja hänen vainoojansa vaivasi häntä ja soimasi hänelle , että Herra oli sulkenut hänen kohtunsa . Ja niin hän teki joka vuosi , kuin he menivät Herran huoneesen , ja saatti hänen murheelliseksi . Mutta hän itki ja ei syönyt . Ja Elkana hänen miehensä sanoi hänelle : Hanna , mitäs itket ? ja miksi et syö ? ja minkätähden sinun sydämes on murheellinen ? enkö minä sinulle parempi ole kuin kymmenen poikaa ? Niin nousi Hanna , sittekuin hän oli syönyt ja juonut Silossa ; ja pappi Eli istui istuimella Herran templin pihtipielen tykönä , Ja Hanna oli sangen katkeralla sydämellä , ja rukoili Herraa , ja itki hartaasti , Ja lupasi lupauksen , sanoen : Herra Zebaot ! jos sinä armossa katsoisit piikas ahdistusta , muistaisit minua ja et unhottaisi piikaas , mutta antaisit piialles pojan ; niin minä annan hänen Herralle kaikiksi hänen ikäpäiviksensä , ja partaveitsi ei pidä hänen päähänsä tuleman . Ja kuin hän kauvan rukoili Herran edessä , otti Eli vaarin hänen suustansa . Sillä Hanna puhui sydämessänsä , ja ainoastaan hänen huulensa liikkuivat , mutta hänen äänensä ei kuulunut ; niin Eli luuli hänen juovuksissa olevan . Ja Eli sanoi hänelle : kuinka kauvan sinä olet juovuksissa ? anna viinan olla sinustas pois . Mutta Hanna vastasi ja sanoi : ei , herrani ! minä olen murheellinen vaimo : viinaa ja väkevää juomaa en ole minä juonut , vaan olen vuodattanut sydämeni Herran edessä . Älä pidä piikaas irstaisena vaimona , sillä minä olen suuresta murheestani ja vaivastani tähänasti puhunut . Eli vastasi ja sanoi : mene rauhaan , ja Israelin Jumala antakoon sinulle rukoukses , jonka sinä olet häneltä rukoillut ! Hän sanoi : anna sinun piikas löytää armo silmäis edessä . Niin vaimo meni matkaansa ja söi , ja ei ollut silleen niin murheellinen . Ja he nousivat varhain huomeneltain rukoilemaan Herraa ; sitte palasivat he ja tulivat kotiansa Ramaan . Ja Elkana tunsi emäntänsä Hannan , ja Herra muisti häntä . Ja kuin muutamat päivät olivat kuluneet , tuli Hanna raskaaksi ja synnytti pojan ja kutsui hänen nimensä Samuel : sillä minä olen häntä rukoillut Herralta . Ja Elkana meni ylös kaiken huoneensa kanssa , uhraamaan Herralle vuosikautista uhria ja lupaustansa . Ja ei Hanna mennyt ylös , vaan sanoi miehellensä : kuin lapsi vieroitetaan , niin minä otan hänen kanssani näyttääkseni Herralle , ja sitte pitää hän siellä aina oleman . Elkana hänen miehensä sanoi hänelle : tee niinkuin sinulle parhaaksi näkyy , ole niinkauvan ettäs hänen vieroitat : Herra vahvistakoon sen minkä hän puhunut on . Niin vaimo jäi kotia ja imetti poikaansa , siihenasti että hän vieroitti hänen . Ja hän toi hänen ylös kanssansa , sittekuin hän hänen vieroittanut oli , kolmen mullin kanssa , yhden ephan jauhoja ja leilin viinaa : ja toi hänen Herran huoneesen Silossa , ja nuorukainen oli vielä sangen nuori . Ja he teurastivat mullin , ja toivat nuorukaisen Elin eteen . Ja hän sanoi : Ah , herrani ! niin totta kuin sinun sielus elää , herrani , minä olen se vaimo , joka tässä tykönäs seisoi ja rukoili Herraa . Tätä nuorukaista minä anoin : nyt on Herra minulle antanut minun rukoukseni , jonka minä häheltä rukoilin . Sentähden annan minä hänen Herralle jälleen kaikeksi elinajaksensa , että hän Herralta rukoiltu on ; ja hän rukoili Herraa siinä paikassa . Ja Hanna rukoili ja sanoi : minun sydämeni riemuitsee Herrassa , minun sarveni on ylennetty Herrassa . Minun suuni on leviältä auvennut minun vihollisteni ylitse ; sillä minä riemuitsen sinun autuudestas . Ei kenkään niin pyhä ole kuin Herra ; sillä ei yksikään ole paitsi sinua , ja ei yhtään kalliota ole niinkuin meidän Jumalamme . Lakatkaat suuresta kerskaamisestanne , pankaat pois teidän suustanne se vanha ; sillä Herra on kaikkitietävä Jumala , ja ei anna senkaltaisia aivoituksia menestyä . Väkeväin joutset ovat särjetyt , ja heikot ovat väkevyydellä vyötetyt . Jotka ennen ravitut olivat , ne ovat itsensä myyneet leivän edestä , jotka nälkää kärsivät , ei silleen isoa , siihen asti että hedelmätöin seitsemän synnytti , ja jolla monta lasta oli , tuli heikoksi . Herra kuolettaa ja virvoittaa , vie suureen ahdistukseen ja siitä ulos jälleen . Herra tekee köyhäksi ja rikkaaksi , hän alentaa ja ylentää . Hän nostaa tomusta köyhän ja ylentää vaivaisen loasta , istuttaaksensa häntä päämiesten sekaan ja antaaksensa hänen kunnian istuimen periä ; sillä maan perustukset ovat Herran , ja maan piirin on hän asettanut niiden päälle . Hän varjelee pyhäin jalat , mutta jumalattomat pitää vaikenemaan pimeydessä ; sillä oma suuri voima ei mitään auta . Ne , jotka riitelevät Herran kanssa , pitää muserrettaman rikki , hän jylisee taivaassa heidän ylitsensä . Herra tuomitsee maan ääret , ja antaa kuninkaallensa väkevyyden , ja ylentää voideltunsa sarven . Ja Elkana meni Ramaan huoneesensa ; vaan nuorukainen palveli Herraa papin Elin edessä . Mutta Elin pojat olivat ilkiät ja ei totelleet Herraa , Eikä myös pappein oikeutta kansan edessä : kuin joku uhrin uhrasi , tuli papin palvelia , kuin liha keitettiin , ja oli kolmehaarainen hanko kädessä , Ja pisti sen kattilaan , eli pataan , eli kruusiin , eli pannuun , ja kaikki mitä hän veti ylös hangolla , sen pappi otti siitä ; ja niin tekivät he kaikelle Israelille , jotka tulivat sinne Siloon . Niin myös ennenkuin he polttivat lihavuuden , tuli papin palvelia ja sanoi niille , jotka uhria kantoivat : anna lihaa paistettaa papille , sillä ei hän ota keitettyä lihaa sinulta vaan uutta . Kuin joku sanoi hänelle : polttakaat lihavuus tänäpänä niinkuin pitää , ota sitte sinulles , mitä sydämes himoitsee . Niin sanoi hän hänelle : nyt pitää sinun antaman , jolles anna , niin minä otan väkisin . Ja sentähden oli nuorukaisten rikos sangen suuri Herran edessä ; sillä kansa katsoi Herran ruokauhrin ylön . Mutta Samuel palveli Herran edessä , ja nuorukainen oli vyötetty liinaisella päällisvaatteella . Ja hänen äitinsä oli tehnyt hänelle vähän hameen , ja vei sen hänelle joka vuosi , kuin hän meni ylös miehensä kanssa uhraamaan vuosiuhria . Ja Eli siunasi Elkanan ja hänen emäntänsä ja sanoi : Herra antakoon sinulle siemenen tästä vaimosta sen rukouksen tähden , jonka hän on rukoillut Herralta ; ja he menivät siallensa . Ja Herra oppi Hannaa , ja hän tuli raskaaksi ja synnytti kolme poikaa ja kaksi tytärtä ; ja nuorukainen Samuel kasvoi Herran edessä . Mutta Eli oli juuri vanha , ja kuuli , mitä hänen poikansa tekivät kaikelle Israelille ja että he makasivat vaimoin kanssa , jotka palvelivat seurakunnan majan ovella , Ja sanoi heille : miksi te teette senkaltaisia ? sillä minä kuulen teidän pahoja tekojanne kaikelta tältä kansalta . Ei niin , minun poikani ! ei ole se hyvä sanoma , jonka minä kuulen , että te saatatte Herran kansan syntiä tekemään . Jos joku rikkoo ihmistä vastaan , niin tuomarit sen sovittavat ; mutta jos joku rikkoo Herraa vastaan , kuka sen edestä rukoilee ? Ja ei he kuulleet Isänsä ääntä , sentähden Herra tahtoi heidät tappaa . Mutta nuorukainen Samuel vaelsi ja kasvoi , ja oli otollinen sekä Herran että ihmisten edessä . Ja Jumalan mies tuli Elin tykö ja sanoi hänelle : näin sanoo Herra : enkö minä ilmeisesti ilmoittanut minuani sinun isäs huoneelle , kuin he vielä olivat Egyptissä Pharaon huoneessa ? Ja minä valitsin hänen minulle papiksi kaikista Israelin sukukunnista uhraamaan minun alttarilleni , ja sytyttämään suitsutusta , ja kantamaan päällisvaatetta minun edessäni : ja minä olen antanut sinun isäs huoneelle kaikki Israelin lasten tulet . Miksi siis te potkitte minun uhriani vastaan ja ruokauhriani , jonka minä olen käskenyt uhrata seurakunnan majassa , ja enemmän kunnioitit poikias kuin minua , lihoittaaksenne teitänne kaikista minun kansani Israelin ruokauhrein uutisista ? Sentähden sanoo Herra Israelin Jumala : minä olen vakaisesti puhunut , että sinun huonees ja sinun isäs huone pitää vaeltaman minun edessäni ijankaikkisesti ; mutta nyt sanoo Herra : olkoon se kaukana minusta : sillä jotka minua kunnioittavat , niitä minä tahdon kunnioittaa , vaan jotka minua katsovat ylön , ne pitää katsottaman ylön . Katso , se aika tulee , että minä murran sinun käsivartes ja sinun isäs huoneen käsivarren , ettei yksikään vanha pidä sinun huoneessas oleman . Ja sinun pitää näkemän sinun vastaanseisojas majassa , kaikessa hyvyydessä , mikä Israelille tapahtuu ; ja ei yksikään vanha pidä oleman sinun huoneessas ijankaikkisesti . En minä kuitenkaan hävitä kaikkia lapsias minun alttariltani , että minä kulutan sinun silmäs , ja sinun sielus murheesen saatan ; mutta kaikki sinun huonees paljous pitää kuoleman , kuin ne ovat mieheksi tulleet . Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi , mikä sinun poikais Hophnin ja Pinehaan päälle pitää tuleman : yhtenä päivänä pitää molemmat kuoleman . Ja minä herätän minulleni uskollisen papin : se tekee niinkuin minun sydämessäni ja mielessäni on . Ja minä rakennan hänelle vahvan huoneen , vaeltaaksensa minun voideltuni edessä hänen elinaikanansa . Ja tapahtuu , että se joka jää jälkeen sinun huoneeses , pitää tuleman ja kumartaman häntä hopiapenningin ja leivän kappaleen edestä , ja pitää sanoman : päästä minua nyt yhden papin osaan , että minä saisin syödä palan leipää . Ja nuorukainen Samuel palveli Elin edessä Herraa ; ja Herran sana oli kallis siihen aikaan , ja ei ollut ilmoituksia . Ja tapahtui siihen aikaan , että Eli makasi siallansa , ja hänen silmänsä rupesivat pimentymään , niin ettei hän nähnyt . Ja Samuel makasi Herran templissä , siinä kuin Jumalan arkki oli , ennenkuin Jumalan lamppu sammutettiin . Ja Herra kutsui Samuelia ; hän vastasi : katso , tässä minä olen . Ja hän juoksi Elin tykö ja sanoi : katso , tässä minä olen , sinä kutsuit minua . Hän sanoi : en minä kutsunut , mene jälleen ja pane maata ; ja hän meni ja pani maata . Ja Herra kutsui taas Samuelia , ja Samuel nousi ja meni Elin tykö , ja sanoi : katso , tässä minä olen , sinä kutsuit minua . Hän sanoi : en minä kutsunut sinua , minun poikani , mene jälleen ja pane maata . Mutta Samuel ei tuntenut silloin vielä Herraa ; ja Herran sana ei ollut vielä ilmoitettu hänelle . Ja Herra kutsui Samuelia vielä kolmannen kerran , ja hän nousi ja meni Elin tykö , ja sanoi : katso , tässä minä olen , sinä kutsuit minua . Niin ymmärsi Eli , että Herra kutsui nuorukaista . Ja Eli sanoi Samuelille : mene ja pane maata , ja jos sinua vielä kutsutaan , niin sano : puhu , Herra ! sillä sinun palvelias kuulee . Samuel meni ja pani maata siallensa . Niin tuli Herra ja seisoi siellä , ja kutsui niinkuin ennenkin : Samuel , Samuel . Ja Samuel sanoi : puhu ! sillä sinun palvelias kuulee . Ja Herra sanoi Samuelille : katso , minä teen yhden asian Israelissa , niin että sen molemmat korvat pitää soiman , joka sen kuulee . Sinä päivänä tuotan minä Elille kaikki ne mitkä minä hänen huonettansa vastaan puhunut olen : minä alan ja päätän sen . Ja minä tahdon tehdä hänelle tiettäväksi , että minä olen Tuomari hänen huoneellensa ijankaikkisesti sen pahan työn tähden , että hän tiesi poikansa häpiällisesti itsensä käyttäneen , ja ei kertaakaan vihaisesti katsonut heidän päällensä . Sentähden olen minä vannonut Elin huoneelle , että tämä Elin huoneen pahateko ei pidä lepytettämän uhrilla eikä ruokauhrilla ijankaikkisesti . Ja Samuel makasi huomeneen asti , ja avasi Herran huoneen oven . Ja Samuel ei tohtinut ilmoittaa Elille sitä näkyä . Niin kutsui Eli hänen ja sanoi : Samuel poikani ; hän vastasi : katso , tässä minä olen . Hän sanoi : mikä sana se on , joka sinulle sanottiin ? älä salaa sitä minulta . Jumala tehköön sinulle sen ja sen , jos sinä jotain salaat mnulta siitä mikä sinulle sanottu on . Niin Samuel sanoi hänelle kaikki ja ei häneltä mitään salannut . Vaan hän sanoi : hän on Herra , hän tehköön niinkuin hänelle on kelvollinen . Ja Samuel kasvoi , ja Herra oli hänen kanssansa , ja ei langennut yhtäkään kaikista hänen sanoistansa maahan . Ja koko Israel , hamasta Danista niin BerSabaan , tunsi Samuelin uskolliseksi Herran prophetaksi . Ja Herra taas ilmestyi hänelle Silossa ; sillä Herra oli ilmaantunut Samuelille Silossa Herran sanan kautta . Ja Samuel rupesi saarnaamaan koko Israelin edessä ; ja Israel meni sotaan Philistealaisia vastaan , ja he sioittivat heitänsä EbenEtserin tykö , mutta Philistealaiset asettivat leirinsä Aphekiin . Ja Philistealaiset valmistivat itsensä Israelia vastaan , ja sota levitti itsensä pitkälle , ja Israel lyötiin Philistealaisilta ; ja he löivät siinä tappeluksessa kedolla lähes neljätuhatta miestä . Kuin kansa tuli leiriin , sanoivat Israelin vanhimmat : minkätähden Herra antoi meidän tänäpänä lyötää Philistealaisilta ? Ottakaamme Herran liitonarkki Silosta tykömme ja antakaamme sen tulla keskellemme vapahtamaan meitä vihollistemme kädestä . Ja kansa lähetti Siloon , ja he antoivat sieltä tuoda Herran Zebaotin liitonarkin , joka istuu Kerubimin päällä . Ja siellä oli kaksi Elin poikaa , Hophni ja Pinehas , Jumalan liitonarkin kanssa . Ja Herran liitonarkin tultua leiriin , huusi kaikki Israel suurella ilohuudolla , niin että maa kajahti . Kuin Philistealaiset kuulivat ilohuudon , sanoivat he : mikä suuri ilohuuto on Hebrealaisten leirissä ? Ja kuin he ymmärsivät Herran arkin tulleen leiriin , Pelkäsivät Philistealaiset ja sanoivat : Jumala on tullut leiriin . Ja vielä sitte sanoivat : voi meitä ! sillä ei se ole ennen niin ollut . Voi meitä ! kuka pelastaa meitä näiden suurten jumalain käsistä ? Nämät ovat ne jumalat , jotka löivät Egyptin korvessa kaikkinaisilla rangaistuksilla . Olkaat siis rohkiat sydämestä ja olkaat miehet , Philistealaiset , ettei teidän pitäisi palveleman Hebrealaisia , niinkuin he ovat teitä palvelleet : olkaat miehet ja sotilaat ! Niin Philistealaiset sotivat , ja Israel lyöttiin , ja jokainen pakeni majaansa , ja se oli sangen suuri tappo , niin että Israelista kaatui kolmekymmentä tuhatta jalkamiestä . Ja Jumalan arkki otettiin pois ; ja kaksi Elin poikaa , Hophni ja Pinehas , kuolivat . Silloin juoksi sotajoukosta yksi BenJaminilainen ja tuli sinä päivänä Siloon ; ja hän oli reväissyt vaatteensa ja viskonut multaa päänsä päälle . Ja katso , kuin hän sinne tuli , istui Eli istuimella , tielle katselemaan ; sillä hänen sydämensä oli peljästyksissä Jumalan arkin tähden . Ja kuin mies tuli kaupunkiin , ilmoitti hän sen , ja koko kaupunki parkui . Ja kuin Eli kuuli korkian huudon äänen , kysyi hän : mikä kapina tämä on ? Niin tuli mies nopiasti ja ilmoitti sen Elille . Ja Eli oli yhdeksänkymmenen ja kahdeksan ajastaikainen , ja hänen silmänsä olivat jo niin pimenneet , ettei hän nähnyt . Ja mies sanoi Elille : minä olen tullut ja paennut tänäpänä sotajoukosta . Mutta hän sanoi : kuinka käy , poikani ? Silloin vastasi sanansaattaja ja sanoi : Israel on paennut Philistealaisten edellä , ja suuri tappo on kansassa tapahtunut , ja molemmat sinun poikas , Hophni ja Pinehas , ovat myös kuolleet , ja Jumalan arkki on otettu pois . Ja kuin hän kuuli mainittavan Jumalan arkkia , lankesi hän maahan taapäin istuimelta portin tykönä , ja mursi niskansa ja kuoli ; sillä hän oli vanha ja raskas mies . Ja hän tuomitsi Israelia neljäkymmentä ajastaikaa . Ja hänen miniänsä Pinehaan emäntä oli viimeisellensä raskas ; kuin hän sen sanoman kuuli , että Jumalan arkki oli otettu pois ja hänen appensa ja miehensä olivat kuolleet , kumarsi hän itsensä ja synnytti ; sillä hänen kipunsa kävi hänen päällensä . Ja kuin hän oli kuolemallansa , sanoivat vaimot , jotka seisoivat hänen tykönänsä : älä pelkää , sillä sinulle on poika syntynyt . Mutta ei hän mitään vastannut eikä sitä mieleensä pannut ; Ja kutsui sen lapsen Ikabod ja sanoi : kunnia on tullut Israelista pois ; sillä Jumalan arkki otettiin pois , ja hänen appensa ja miehensä olivat kuolleet . Ja hän taas sanoi : Israelin kunnia on tullut pois , sillä Jumalan arkki on otettu pois . Ja Philistealaiset ottivat Jumalan arkin ja veivät sen EbenEtseristä Asdodiin , Ja veivät sen sisälle Dagonin huoneesen ja asettivat sen Dagonin rinnalle . Ja Asdodilaiset nousivat toisena päivänä varhain , ja katso , Dagon makasi suullansa maassa Herran arkin edessä ; mutta he ottivat Dagonin ja nostivat entiselle siallensa . Ja he nousivat toisena huomenna , ja katso , Dagon makasi suullansa maassa Herran arkin edessä , mutta Dagonin pää ja molemmat hänen kätensä olivat poikki hakattuina kynnyksellä , ja muu ruumis vain oli jälellä . Sentähden Dagonin papit ja kaikki jotka Dagonin huoneesen menevät , ei astu Dagonin kynnykselle Asdodissa tähän päivään asti . Mutta Herran käsi oli raskas Asdodilaisten päällä ja hävitti heidät , ja löi Asdodin ja kaiken ympäristön ajoksilla . Kuin Asdodin miehet näkivät niin olevan , sanoivat he : älkäämme antako Israelin Jumalan arkin olla meidän tykönämme ; sillä hänen kätensä on juuri raskas meitä ja jumalaamme Dagonia vastaan . Ja he lähettivät ja kutsuivat kaikki Philistealaisten päämiehet tykönsä kokoon , ja sanoivat : mitä me teemme Israelin Jumalan arkille ? He vastasivat : antakaat kantaa Israelin Jumalan arkki Gatin ympäri ; ja he kantoivat Israelin Jumalan arkin ympäri . Ja kuin he sen kantoivat , nousi suuri kapina kaupungissa Herran käden kautta , ja hän löi kaupungin miehet sekä pienet että suuret ; ja he saivat salaiset kivut salaisiin paikkoihinsa . Niin he lähettivät Jumalan arkin Ekroniin . Kuin Jumalan arkki tuli Ekroniin , huusivat Ekronilaiset ja sanoivat : he ovat vetäneet Israelin Jumalan arkin minun tyköni , surmataksensa minua ja minun kansaani . Niin lähettivät he ja kutsuivat kaikki Philistealaisten päämiehet kokoon , ja sanoivat : lähettäkäät Israelin Jumalan arkki siallensa jälleen , ettei hän surmaisi minua ja minun kansaani ; sillä kaikessa kaupungissa oli suuri kapina kuoleman tähden , ja Jumalan käsi oli siellä sangen raskas . Ja ihmiset , jotka ei kuolleet , olivat lyödyt salaisissa paikoissansa , niin että huuto meni kaupungista ylös taivaasen . Ja Herran arkki oli seitsemän kuukautta Philistealaisetn maalla . Ja Philistealaiset kutsuivat pappinsa ja tietäjänsä kokoon ja sanoivat : mitä meidän pitää Herran arkille tekemän ? Antakaat meidän tietää , millä meidän pitää lähettämän häntä siallensa . He vastasivat : jos te lähetätte Israelin Jumalan arkin , niin älkäät häntä lähettäkö tyhjänä , vaan teidän pitää maksaman hänelle vikauhrin , niin te tulette terveeksi ja saatte tietää , minkätähden hänen kätensä ei teistä lakkaa . Mutta he sanoivat : mikä on se vikauhri , jonka meidän hänelle antaman pitää ? He vastasivat : viisi kultaista ajosta ja viisi kultaista hiirtä Philistealaisten päämiesten luvun jälkeen ; että kaikilla teidän päämiehillänne ja teillä oli yksi vitsaus . Tehkäät siis teidän ajostenne kuvat ja teidän hiirtenne kuvat , jotka teidän maanne hävittäneet ovat , kunnioittaksenne Israelin Jumalaa : hänen kätensä tulee joskus huokiammaksi teille , teidän jumalillenne ja teidän maallenne . Miksi te paadutatte sydämenne , niinkuin Egyptiläiset ja Pharao paaduttivat sydämensä ? Eikö se niin ole : sittekuin hän heidät häpiään saatti , laskivat he heidän menemään , ja he menivät matkaansa . Niin ottakaat ja tehkäät uudet vaunut , ja ottakaat kaksi nuorta imettävää lehmää , joiden päällä ei ole yhtään ijestä vielä ollut , ja pankaat lehmät vaunuin eteen ja salvatkaat heidän vasikkansa kotia heidän jälistänsä , Ja ottakaat Herran arkki ja pankaat se vaunuin päälle , ja ne kultaiset kalut jotka te hänelle annoitte vikanne sovinnoksi , pankaat arkkuun hänen sivullensa , ja lähettäkäät häntä matkaan , ja antakaat hänen mennä ; Ja katsokaat , jos hän menee kohdastansa rajainsa kautta ylös BetSemekseen päin , niin hän on tehnyt meille kaiken tämän suuren pahan ; mutta jos ei , niin me tiedämme , ettei hänen kätensä ole meitä liikuttanut , vaan se on meille muutoin tapaturmaisesti tapahtunut . Miehet tekivät niin , ja ottivat kaksi nuorta imettävää lehmää ja panivat vaunuin eteen , ja salpasivat heidän vasikkansa kotia , Ja panivat Herran arkin vaunuin päälle , niin myös arkun kultaisten hiirten ja ajosten kuvain kanssa . Ja lehmät menivät kohdastansa tietä myöten BetSemekseen , ja kävivät aina yhtä tietä ja ammuivat , ja ei poikenneet oikialle taikka vasemmalle puolelle ; ja Philistealaisten päämiehet seurasivat heitä BetSemeksen maan ääriin . Mutta BetSemiläiset leikkasivat nisueloansa laaksossa , ja nostivat silmänsä ja näkivät arkin , ja olivat iloiset , että saivat sen nähdä . Mutta vaunut tulivat Josuan BetSemiläisen pellolle , ja seisoivat siinä alallansa , ja siellä oli suuri kivi ; ja he halkasivat puita vaunuista , ja uhrasivat lehmät Herralle polttouhriksi . Ja Leviläiset nostivat Herran arkin maahan ja arkun , joka sivussa oli , jossa ne kultaiset kalut olivat , ja panivat suuren kiven päälle . Ja BetSemiläiset uhrasivat sinä päivänä Herralle polttouhria ja muita uhreja . Kuin ne viisi Philistealaisen päämiestä näkivät sen , palasivat he sinä päivänä Ekroniin . Ja nämät ovat ne kultaiset ajosten kuvat , jotka Philistealaiset uhrasivat Herralle vikauhriksi : Asdod yhden , Gasa yhden , Asklon yhden , Gat yhden ja Ekron yhden . Ja kultaiset hiiret kaikkein Philistealaisten kaupunkein luvun jälkeen , viiden päämiehen edestä , sekä vahvoista kaupungeista ja maakylistä , siihen suureen Abeliin asti , johonka he panivat Herran arkin ; joka on tähän päivään asti Josuan BetSemiläisen pellolla . Ja muutamat BetSemiläiset lyötiin , että he katsoivat Herran arkkiin , ja hän löi siitä kansasta viisikymmnetä tuhatta ja seitsemänkymmentä miestä ; niin se kansa murehti , että Herra niin suurella vitsauksella löi kansaa . Ja BetSemiläiset sanoivat : kuka on seisovainen Herran edessä , tainkaltaisen pyhän Jumalan ? ja kenen tykö hän menee meidän tyköämme ; Ja lähettivät sanansaattajat KirjatJearimin asuvaisten tykö ja käskivät heille sanoa : Philistealaiset ovat tuoneet Herran arkin jälleen , tulkaat tänne alas ja viekäät häntä ylös teidän tykönne jälleen . Niin tulivat KirjatJearimin miehet , ja toivat sinne Herran arkin , ja veivät sen Amminadabin huoneesen Gibeaan , ja vihkivät hänen poikansa Eleatsarin ottamaan Herran arkista vaaria . Ja siitä päivästä , jona arkki tuli KirjatJearimiin , kului paljon aikaa , kaksikymmentä ajastaikaa ; ja koko Israelin huone itki Herran jälkeen . Mutta Samuel puhui koko Israelin huoneelle , sanoen : jos te käännätte teitänne kaikesta sydämestänne Herran tykö , niin heittäkäät teiltänne vieraat jumalat ja Astharot pois , ja valmistakaat teidän sydämenne Herran tykö , ja palvelkaat häntä ainoaa , niin hän pelastaa teidät Philistealaisten käsistä . Niin heittivät Israelin lapset heiltänsä Baalin ja Astharotin pois , ja palvelivat ainoaa Herraa . Ja Samuel sanoi : kootkaat kaikki Israel Mitspaan : ja minä rukoilen teidän edestänne Herraa . Ja he tulivat Mitspaan kokoon , ammunsivat vettä ja kaasivat Herran eteen , paastosivat sen päivän , ja sanoivat siinä paikassa : me olemme syntiä tehneet Herraa vastaan ! Ja Samuel tuomitsi Israelin lapsia Mitspassa . Kuin Philistealaiset kuulivat Israelin lapset kokoontuneeksi Mitspaan , menivät Philistealaisten päämiehet Israelia vastaan . Kuin Israelin lapset sen kuulivat , pelkäsivät he Philistealaisia . Ja Israelin lapset sanoivat Samuelille : älä lakkaa huutamasta meidän edestämme Herran meidän Jumalamme tykö , että hän meidät pelastais Philistealaisten käsistä . Niin Samuel otti yhden imevän karitsan ja uhrasi sen kokonansa Herralle polttouhriksi ; ja Samuel huusi Herran tykö Israelin edestä , ja Herra kuuli hänen rukouksensa . Ja kuin Samuel uhrasi polttouhrin , lähestyivät Philistealaiset sotimaan Israelia vastaan ; mutta Herra jylisti sinä päivänä suurella pauhinalla Philistealaisten ylitse ja peljätti heidät , niin että he lyötiin Israelin edessä . Niin Israelin miehet menivät ulos Mitspasta , ja ajoivat Philistealaisia takaa , ja löivät heidät aina BetKarin alle . Ja Samuel otti kiven ja pani Mitspan ja Senin välille , ja kutsui sen nimen EbenEtser , ja sanoi : tähän asti on Herra auttanut meitä . Ja niin Philistealaiset poljettiin , eikä enää tulleet Israelin rajoille . Ja Herran käsi oli Philistealaisia vastaan niinkauvan kuin Samuel eli . Niin Israelin lapset saivat ne kaupungit jälleen , jotka Philistealaiset heiltä olivat ottaneet pois , Ekronista Gatiin saakka , rajoinensa . Ne vapahti Israel Philistealaisten käsistä ; sillä Israelilla oli rauha Amorilaisten kanssa . Ja Samuel tuomitsi Israelia kaiken elinaikansa , Ja vaelsi joka vuosi ympäri BetElin ja Gilgalin ja Mitspan . Ja kuin hän oli tuominnut Israelia kaikissa näissä paikoissa , Tuli hän Ramaan jälleen ; sillä siellä oli hänen huoneensa ja siellä hän tuomitsi Israelia , ja rakensi Herralle siellä alttarin . Ja tapahtui , kuin Samuel vanhentui , että hän pani poikansa Israelin tuomariksi . Hänen esikoisensa nimi oli Joel ja toisen Abia , jotka tuomarit olivat BerSabassa . Mutta hänen poikansa ei vaeltaneet hänen teissänsä , vaan poikkesivat ahneuden perään , ja ottivat lahjoja , ja käänsivät oikeuden . Niin kaikki Israelin vanhimmat kokosivat itsensä ja tulivat Samuelin tykö Ramaan , Ja sanoivat hänelle : katso , sinä olet vanhentunut , ja sinun poikas ei vaella sinun teissäs . Niin aseta nyt meille kuningas , joka meitä tuomitsis , niinkuin kaikilla pakanoillakin on . Ja Samuel otti sen pahaksi , että he sanoivat : anna meille kuningas , joka meitä tuomitsis ; ja Samuel rukoili Herraa . Ja Herra sanoi Samuelille : kuule kansan ääntä kaikissa niissä , mitä he sinulle sanovat ; sillä ei he ole sinua hyljänneet , vaan minun he ovat hyljänneet , etten minä heitä hallitsisi ; Niinkuin he aina tehneet ovat siitä päivästä kuin minä heidät vein Egyptistä tähän päivään asti , ja ovat minun hyljänneet ja palvelleet vieraita jumalia : niin tekevät he myös sinulle . Kuule siis nyt heidän äänensä : kuitenkin ettäs ahkerasti todistat heitä vastaan ja ilmoitat heille kuninkaan oikeuden , joka heitä hallitseva on . Ja Samuel sanoi kaikki Herran sanat kansalle , joka häneltä kuningasta anoi . Ja sanoi : tämä pitää oleman kuninkaan oikeus , joka teitä vallitseva on : teidän poikanne ottaa hän ja panee vaunu-ja hevosmiehiksensä ja vaunuinsa edelläjuoksioiksi , Ja panee päämiehiksi tuhannen ja viidenkymmenen päälle , ja kyntäjiksi , joiden hänen peltonsa kyntämän pitää , ja elonleikkaajiksi eloonsa , ja sotakaluinsa ja vaunukaluinsa tekiöiksi . Ja teidän tyttärenne ottaa hän voidetten tekiöiksi , keittäjiksi ja leipojiksi . Hän ottaa myös teidän parhaat peltonne , viinamäkenne ja öljypuunne , ja antaa ne palvelioillensa ; Ja ottaa teiltä kymmenykset teidän jyvistänne ja viinastanne , ja antaa huovillensa ja palvelioillensa . Hän ottaa myös palvelianne ja piikanne , ja parhaat nuorukaisenne , ja aasinne , ja panee ne työhönsä . Hän ottaa laumastanne kymmenykset : ja teidän pitää oleman hänen orjansa . Niin te silloin huudatte kuninkaanne tähden , jonka te olette teillenne valinneet ; vaan silloin ei Herra kuule teitä . Ja ei kansa totellut Samuelin ääntä , vaan sanoi : ei millään muotoa , vaan kuningas pitää meillä oleman , Että me myös olisimme niinkuin kaikki muut pakanat , ja että meidän kuninkaamme tuomitsis meitä ja menis edellämme , kuin meidän pitää sotiman . Ja niin Samuel kuuli kaikkia niitä mitä kansa sanoi , ja puhui ne Herran korvain edessä . Niin sanoi Herra Samuelille : kuule heidän äänensä ja aseta heille kuningas . Ja Samuel sanoi Israelin miehille : menkäät matkaanne kukin kaupunkiinsa . Niin oli yksi mies BenJaminista , nimeltä Kis , Abielin poika , Serorin pojan , Bekoratin pojan , Aphiaan pojan , Isjeminin pojan ; voimallinen mies . Hänellä oli poika nimeltä Saul , hän oli kaunis nuori mies , ja ei ollut yksikään häntä kauniimpi Israelin lasten seassa , päätä pitempi kaikkea muuta kansaa . Ja Kis Saulin isä oli kadottanut aasintammansa , ja Kis sanoi pojallensa Saulille : ota palvelioista kanssas ja nouse ; mene matkaas ja etsi aasintammat . Ja hän kävi Ephraimin vuoren yli ja Salisan maan lävitse , ja ei he löytäneet ; niin he kävivät Salimin maan lävitse , ja ei ne olleet siellä , ja he kävivät Jeminin maan lävitse , ja ei löytäneet . Kuin he tulivat Zuphin maalle , sanoi Saul palveliallensa , joka hänen kanssansa oli : tule , käykäämme kotia jällensä , ettei minun isäni unhottaisi aasintammoja ja murehtisi meitä . Mutta se sanoi hänelle : katso , tässä kaupungissa on kuuluisa Jumalan mies : kaikki mitä hän sanoo , se kaiketi tapahtuu . Käykäämme nyt sinne : kuka tietää , hän sanoo meille meidän retkemme , jota vaellamme . Saul sanoi palveliallensa : katso , siis me menemme sinne ; mutta mitä me viemme miehelle ? sillä leipä on kaikki loppunut säkistämme : ei ole meillä yhtään lahjaa vietävää sille Jumalan miehelle : mitä meillä on myötämme ? Palvelia vastasi edespäin Saulille ja sanoi : katso , minulla on neljäs osa hopiasikliä tykönäni ; antakaamme se sille Jumalan miehelle , että hän sanois meille meidän retkemme . Muinaiseen aikaan Israelissa , kuin käytiin Jumalaa etsimään , sanottiin : tulkaat , käykäämme näkiän tykö ; sillä se joka nyt on propheta , kutsuttiin muinen näkiäksi . Saul sanoi palveliallensa : puhees on hyvä : tule , käykäämme . Ja he menivät kaupunkiin , jossa Jumalan mies oli . Ja tultuansa kaupungin paltalle , löysivät he piikoja , jotka läksivät vettä ammuntamaan ; niille he sanoivat : onko näkiä täällä ? He vastasivat heitä ja sanoivat : on , katso , siellä sinun edessäs : riennä nyt , sillä tänäpänä hän on tullut kaupunkiin , että tänäpänä on kansalla uhri korkeudella . Kuin tulette kaupunkiin , niin te löydätte hänen , ennenkuin hän menee korkeudelle atrioitsemaan ; sillä ei kansa ennen syö , kuin hän siunaa uhrin , sitte ne syövät jotka kutsutut ovat : menkäät siis sinne , sillä juuri nyt te hänen löydätte . Ja he menivät ylös kaupunkiin , ja kuin he tulivat keskelle kaupunkia , katso , Samuel kohtasi heidät mennessänsä korkeudelle . Mutta Herra oli ilmoittanut Samuelille päivää ennen kuin Saul tuli , sanoen : Huomenna tällä ajalla lähetän minä sinun tykös miehen BenJaminin maasta , voitele se minun kansani Israelin päämieheksi : ja hän on vapahtava heitä Philistealaisten käsistä , sillä minä olen katsonut minun kansani puoleen , ja heidän huutonsa on tullut minun tyköni . Kuin Samuel näki Saulin , vastasi Herra ja sanoi : katso , tämä on se mies , josta minä sinulle sanonut olen : tämä on hallitseva minun kansaani . Saul meni Samuelin tykö porttiin ja sanoi : ilmoita minulle , kussa täällä on näkiän huone . Samuel vastasi Saulille ja sanoi : minä olen näkiä , mene minun edelläni ylös korkeudelle : ja te syötte tänäpänä minun kanssani , ja huomenna päästän minä sinun : ja kaikki mitä sydämessäs on , ilmoitan minä sinulle . Ja aasintammoja , jotka ovat olleet sinulta kolme päivää poissa , älä silleen murehdi , sillä ne ovat löydetyt : ja kenen kaikki himoittava Israelissa pitää oleman ? Eikö ne sinulle tule ja kaikelle isäs huoneelle ? Saul vastasi ja sanoi : enkö minä ole Jeminin poika , kaikkein vähimmästä Israelin suvusta , ja minun sukuni on vähin kaikkein sukukuntain seassa BenJaminista ? Miksis senkaltaista minulle puhut ? Mutta Samuel otti Saulin palvelioinensa ja vei heidät saliin , ja istutti heidät ylimmäiseksi kaikista niistä , jotka kutsutut olivat , joita oli liki kolmekymmentä miestä . Ja Samuel sanoi keittäjälle : tuo tänne se kappale , jonka minä sinulle annoin ja käskin tykönäs pitää . Niin keittäjä kantoi lavan ja sen mikä siinä riippui kiinni , ja hän pani sen Saulin eteen . Ja Samuel sanoi : katso , tämä jäi , laske etees ja syö ; sillä se on tähän hetkeen asti sinulle tallella pidetty , silloin kuin minä kutsuin kansan . Niin Saul söi Samuelin kanssa sinä päivänä . Ja kuin he menivät korkeudelta alas kaupunkiin , puhui hän Saulin kanssa katon päällä . Ja he nousivat varhain aamulla . Niin Samuel kutsui Saulin aamuruskon noustessa katon päälle ja sanoi : nouse , ja minä päästän sinun ; ja Saul nousi , ja he molemmat menivät ulos , hän ja Samuel . Ja kuin he tulivat kaupungin ääreen , sanoi Samuel Saulille : sano palvelialle , että hän menis meidän edellämme ( ja hän meni edellä ) ; mutta seiso sinä nyt tässä , ja minä ilmoitan sinulle , mitä Jumala sanonut on . Niin otti Samuel öljyastian ja kaasi hänen päänsä päälle , ja antoi suuta hänen ja sanoi : näetkös , että Herra on sinun voidellut päämieheksi perimisensä päälle ? Kuin sinä menet minun tyköäni tänäpänä pois , niin sinä löydät kaksi miestä Rakelin haudan tykönä Zelsassa , BenJaminin rajassa : ne sanovat sinulle : aasintammat , joitas olet lähtenyt etsimään , ovat löydetyt : ja katso , ei isäs pidä silleen lukua aaseista , vaan murehtii teitä ja sanoo : mitä minun pitää tekemän pojalleni ? Ja kuin edemmäksi siitä menet , niin sinä tulet Taborin lakeudelle , siinä kohtaavat sinua kolme miestä , jotka Jumalan tykö ylös BetEliin menevät : ensimäinen kantaa kolme vohlaa , ja toinen kantaa kolme kappaletta leipää , ja kolmas kantaa viinaleiliä . Ja ne tervehtivät sinua ystävällisesti , antavat sinulle kaksi leipää : ota ne heidän kädestänsä . Sitte tulet sinä Jumalan korkeudelle , kussa Philistealaisten leirit ovat . Ja pitää tapahtuman , että tultuas kaupunkiin , kohtaat prophetain joukon , jotka ovat tulleet korkeudelta , ja heidän edellänsä kantele ja trumpu , huilut ja harput , ja he propheteeraavat . Ja Herran henki tulee sinussa voimalliseksi , ettäs propheteeraat heidän kanssansa ja tulet toiseksi mieheksi . Ja kuin nämät merkit tapahtuvat sinulle , niin tee kaikki , mitä etees tulee ; sillä Jumala on sinun kanssas . Mutta sinun pitää menemän minun edelläni alas Gilgaliin , ja katso , minä tulen sinne sinun tykös uhraamaan polttouhria ja kiitosuhria : seitsemän päivää pitää sinun odottaman , siihenasti kuin minä tulen sinun tykös ja ilmoitan sinulle , mitä sinun pitää tekemän . Ja tapahtui , että kuin hän oli kääntänyt selkänsä Samuelin puoleen ja meni hänen tyköänsä pois , antoi Jumala hänelle toisen sydämen ; ja kaikki nämät merkit tapahtuivat sinä päivänä . Ja kuin he tulivat sinne korkeudelle , katso , prophetain joukko kohtasi häntä , ja Jumalan henki tuli voimalliseksi hänessä , että hän propheteerasi heidän keskellänsä . Kuin hänen kaikki näkivät jotka ennen hänen tunteneet olivat , ja katso , hän propheteerasi prophetain kanssa , sanoivat he toinen toisellensa : mitä Kisin pojalle tapahtunut on ? onko Saul myös prophetain seassa ? Ja yksi vastasi siellä ja sanoi : kuka on heidän isänsä ? Siitä on sananlasku tullut onko Saul myös prophetain seassa ? Ja kuin hän lakkasi propheteeraamasta , tuli hän korkeudelle . Mutta Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palveliallensa : kussa te kävitte ? Ja hän sanoi : me etsimme aasintammoja , ja kuin me näimme , ettemme löytäneet , tulimme me Samuelin tykö . Niin sanoi Saulin setä : sano siis minulle , mitä Samuel sanoi teille ? Saul vastasi sedällensä : hän sanoi yksivakaisesti aasintammat jo löydetyksi ; mutta kuninkaan valtakunnasta ei hän mitään hänelle puhunut , mitä Samuel hänelle sanonut oli . Mutta Samuel antoi kutsua kansan kokoon Herran tykö Mitspaan . Ja sanoi Israelin lapsille : näin sanoo Herra Israelin Jumala : minä johdatin Israelin Egyptistä , ja vapahdin teidät Egyptiläisten käsistä ja kaikkein valtakuntain käsistä , jotka teitä vaivasivat . Ja te hylkäsitte tänäpänä teidän Jumalanne , joka teidät kaikesta vastoinkäymisestänne ja murheestanne auttanut on , ja sanoitte : pane meille kuningas . Nyt siis käykäät Herran eteen sukuinne ja päämiestenne jälkeen . Kuin Samuel oli koonnut kaikki Israelin sukukunnat , lankesi arpa BenJaminin sukuun . Mutta kuin hän BenJaminin suvun kutsui lankoinensa edes , lankesi arpa Matrin suvun päälle , ja lankesi Kisin pojan Saulin päälle . Ja he etsivät häntä , mutta ei häntä löydetty . Ja he kysyivät Herralta , oliko hän vielä sinne tuleva . Herra vastasi : katso , hän on lymyttänyt itsensä astiain alle . Niin he juoksivat ja toivat hänen sieltä . Ja hän seisoi kansan keskellä , ja hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa . Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle : näettekö , kenenkä Herra on valinnut ? sillä ei hänen vertaistansa ole yhtään kaikessa kansassa . Niin huusi kaikki kansa ja sanoi : olkoon kuninkaalle onneksi ! Ja Samuel sanoi kansalle kaikki valtakunnan oikeuden , ja kirjoitti kirjaan , ja pani sen Herran eteen . Ja Samuel päästi kaiken kansan , itsekunkin kotiansa . Ja Saul meni myös kotia Gibeaan , ja yksi osa sotaväestä meni hänen kanssansa , joiden sydämen Jumala käänsi . Mutta monikahdat Belialin lapset sanoivat : mitä tämä auttaa meitä ? ja katsoivat hänen ylön ja ei tuoneet hänelle mitään lahjaa . Mutta hän teeskenteli , niinkuin ei hän sitä kuullutkaan olisi . Niin Nahas Ammonilainen meni ja piiritti Jabesta Gileadissa ; niin kaikki Jabeksen miehet sanoivat Nahakselle : tee liitto meidän kanssamme , niin me palvelemme sinua . Mutta Nahas Ammonilainen vastasi heitä : tällä tavalla teen minä liiton teidän kanssanne , että minä jokaisen teidän oikian silmännne puhkaisen , ja teen teidät häväistykseksi kaikessa Israelissa . Niin sanoivat hänelle Jabeksin vanhimmat : anna meille seitsemän päivää aikaa , että me lähettäisimme sanoman kaikille Israelin maan rajoille : ja jollei yhtäkään ole , joka meidät vapahtaa , niin me tulemme sinun tykös ulos . Niin tulivat sanansaattajat Saulin tykö Gibeaan ja puhuivat nämät kansan korvain kuullen ; niin kaikki kansa korotti äänensä ja itki . Ja katso , Saul tuli kedolta käyden härkäinsä jälessä ja sanoi : mikä kansan on , että he itkevät ? Niin he juttelivat hänelle Jabeksen miesten asian . Ja Jumalan henki tuli Saulissa voimalliseksi , kuin hän oli kuullut nämät sanat , ja hänen vihansa sangen suuresti julmistui . Niin otti hän parin härkiä ja leikkasi ne kappaleiksi , ja lähetti kaikkiin Israelin rajoihin sanansaattajain kautta ja käski sanoa : joka ei lähde Saulin ja Samuelin jälkeen , hänen härjillensä pitää näin tehtämän . Niin Herran pelko lankesi kansan päälle , että he läksivät ulos niinkuin yksi mies . Ja hän luki heitä Besekissä . Ja Israelin lapsia oli kolmesataa tuhatta miestä , mutta Juudan lapsia kolmekymmentä tuhatta . Ja he sanoivat sanansaattajille , jotka tulleet olivat : sanokaat näin Jabeksen miehille Gileadissa : huomenna te saatte avun , kuin päivä on palavimmillansa . Niin sanansaattajat tulivat ja ilmoittivat sen Jabeksen miehille ; ja he ihastuivat . Ja Jabeksen miehet sanoivat : huomenna me käymme teidän tykönne ulos , tehdäksenne meidän kanssamme , niinkuin teille kelpaa . Niin Saul jakoi toisena päivänä huomeneltain kansan kolmeen joukkoon , ja he tulivat huomenvartiossa sisälle keskelle leiriä ja löivät Ammonilaisia siihenasti kuin päivä tuli palavimmaksi ; ja ne jotka jäivät , hajoitettiin , niin ettei kahta heistä yhteen jäänyt . Niin kansa sanoi Samuelille : kutka ne ovat jotka sanoivat : pitääkö Saul meitä hallitseman ? Antakaat niiden tulla edes tappaaksemme . Niin sanoi Saul : ei tänäpänä pidä yhdenkään kuoleman , sillä tänäpänä on Herra tehnyt autuuden Israelissa . Niin sanoi Samuel kansalle : tulkaat , käykäämme Gilgaliin ja uudistakaamme siellä kuninkaan valtakunta . Niin kaikki kansa meni Gilgaliin , ja Saul tehtiin siellä kuninkaaksi Herran edessä Gilgalissa ; ja he uhrasivat siellä kiitosuhria Herran edessä . Niin Saul ja kaikki Israelin miehet iloitsivat sangen suuresti . Ja Samuel sanoi kaikelle Israelille : katsos , minä olen kuullut teidän äänenne kaikissa mitä te minulle puhuneet olette , ja olen asettanut teille kuninkaan . Ja katso , nyt kuningas käy teidän edellänne , ja minä olen vanhaksi ja harmaaksi tullut , ja minun poikani ovat teidän tykönänne ; ja minä olen käynyt teidän edellänne minun nuoruudestani tähän päivään asti . Katso , tässä minä olen ; vastatkaat minua Herran ja hänen voideltunsa edessä : jos olen kenenkään härjän eli aasin ottanut , ja jos olen jollekulle ylöllistä tehnyt eli jotakuta sortanut , jos jonkun kädestä olen lahjoja ottanut ja antanut soaista silmäni : niin minä ne teille annan jälleen . He vastasivat : et sinä mitään ylöllistä etkä vääryyttä ole meille tehnyt , etkä myös kenenkään kädestä ole mitään ottanut . Hän sanoi heille : Herra on todistaja teitä vastaan , ja hänen voideltunsa on todistaja tänäpänä , ettette ole mitään minun kädestäni löytäneet . He sanoivat : olkoon todistaja . Ja Samuel sanoi kansalle : Herra joka Moseksen ja Aaronin teki , ja johdatti teidän isänne Egyptin maalta , Niin astukaat nyt edes , oikeudelle käydäkseni teidän kanssanne Herran edessä kaikista Herran hyvistä töistä , jotka hän teille ja teidän isillenne tehnyt on . Kuin Jakob oli tullut Egyptiin , huusivat teidän isänne Herran tykö , ja Herra lähetti Moseksen ja Aaronin , ja he johdattivat teidän isänne ulos Egyptistä ja asettivat heidän tähän paikkaan asumaan , Mutta kuin he unohtivat Herran Jumalansa , myi hän heidät Siseran , Hasorin sodanpäämiehen vallan alle , ja Philistealaisten vallan alle ja Moabin kuninkaan vallan alle , ja he sotivat heitä vastaan . Ja he huusivat Herran tykö ja sanoivat : me olemme syntiä tehneet , että me hylkäsimme Herran ja palvelimme Baalia ja Astharotia ; mutta vapahda nyt meitä meidän vihollistemme kädestä , niin me sinua palvelemme . Ja Herra lähetti Jerubbaalin , Bedanin , Jephtan ja Samuelin , ja pelasti teitä teidän vihamiestenne käsistä ympäriltänne , ja antoi teidän asua rauhallisesti . Kuin te näitte Nahaksen Ammonin lasten kuninkaan tulevan teitä vastaan , sanoitte te minulle : ei millään muotoa , vaan kuningas meitä vallitkoon ; vaikka Herra teidän Jumalanne oli teidän kuninkaanne . Ja nyt katso , siinä on kuningas , jonka te olette valinneet ja anoneet ; sillä katso , Herra on asettanut teille kuninkaan . Jos te pelkäätte Herraa ja palvelette häntä , kuulette hänen äänensä ja ette ole Herran suulle tottelemattomat , niin sekä te että teidän kuninkaanne , joka teitä hallitsee , seuraa Herraa teidän Jumalaanne . Mutta jollette Herran ääntä kuule , vaan olette hänen suullensa tottelemattomat , niin Herran käsi on sekä teitä että teidän isiänne vastaan . Niin käykäät siis tästä edes ja katsokaat tätä suurta asiaa , jota Herra on tekevä teidän silmäinne edessä . Eikö nyt ole nisun elonaika ? Vaan minä huudan Herran tykö , että hän antaisi jylistä ja sataa , ymmärtääksenne ja nähdäksenne sen suuren pahuuden , jonka te olette tehneet Herran edessä , anoissanne teillenne kuningasta . Ja kuin Samuel huusi Herran tykö , antoi Herra sinä päivänä jylistä ja sataa . Niin kaikki kansa suuresti pelkäsi Herraa ja Samuelia . Ja sanoivat kaikki Samuelille : rukoile sinun palveliais edestä Herraa sinun Jumalaas , ettemme kuolisi ; sillä me olemme lisänneet kaikkein meidän synteimme tykö sen pahuuden , että me anoimme meillemme kuningasta . Ja Samuel sanoi kansalle : älkäät peljätkö : te tosin olette tehneet kaiken tämän pahuuden , mutta älkäät kuitenkaan luopuko Herrasta , vaan palvelkaat Herraa kaikesta teidän sydämestänne . Ja älkäät itsiänne kääntäkö turhan menon perään , ei se mitään teitä hyödytä eikä auta , sillä se on turhuus . Mutta Herra ei hylkää kansaansa suuren nimensä tähden ; sillä Herra on tahtonut teitä tehdä itsellensä kansaksi . Olkoon myös kaukana minusta , että minä syntiä tekisin Herraa vastaan , lakaten rukoilemasta Herraa teidän edestänne , ja opettamasta teille hyvää ja oikiaa tietä . Ainoastansa peljätkäät Herraa ja palvelkaat häntä uskollisesti kaikesta sydämestänne ; sillä katsokaat , kuinka suuria tekoja hän tekee teidän kanssanne . Mutta jos te teette pahaa , niin sekä te että teidän kuninkaanne hukkuu . Kuin Saul oli vuoden ollut kuninkaana , ja hallinnut Israelia kaksi ajastaikaa , Valitsi hän itsellensä kolmetuhatta miestä Israelista : kaksituhatta olivat Saulin kanssa Mikmassa ja BetElin vuorella , mutta tuhannen Jonatanin kanssa BenJaminin Gibeassa , mutta muun joukon päästi hän menemään itsekunkin majoillensa . Ja Jonatan löi Philistealaisia heidän leirissänsä , joka oli Gibeassa ; ja Philistealaiset saivat sen tietää . Ja Saul antoi soittaa basunalla kaikessa maakunnassa ja sanoa : antakaat Hebrealaisten sen kuulla . Ja kaikki Israel kuuli sanottavan : Saul on lyönyt Philistealaisten leirin ; ja Israel myös haisi Philistealaisten edessä , ja kansa kutsuttiin Saulin tykö kokoon Gilgaliin . Niin kokoontuivat Philistealaiset sotimaan Israelia vastaan , kolmekymmentä tuhatta vaunua , kuusituhatta ratsasmiestä ja paljo muuta kansaa , niinkuin santaa meren rannalla ; ja he matkustivat ylöspäin ja asettivat leirinsä Mikmaan , itään päin BetAvenista . Kuin Israelin miehet näkivät heitänsä ahdistetuksi , sillä kansa oli sangen hämmästyksissä , lymyttivät he heitänsä luoliin , maan kuoppiin , mäen rotkoihin , linnoihin ja kaivoihin ; Ja Hebrealaiset vaelsivat Jordanin ylitse Gadin ja Gileadin maakuntaan ; vaan Saul oli vielä Gilgalissa , ja kaikki kansa , jotka olivat hänen perässänsä , pelkäsivät . Niin odotti hän seitsemän päivää , siihen aikaan asti , kun Samuel määrännyt oli . Vaan koska ei Samuel tullutkaan Gilgaliin , rupesi kansa hajoomaan häneltä . Silloin sanoi Saul : tuokaat minulle polttouhria ja kiitosuhria ; ja uhrasi polttouhria . Kuin hän oli päättänyt polttouhrin , katso , Samuel tuli ; niin Saul meni häntä vastaan siunaamaan häntä . Niin sanoi Samuel : mitäs olet tehnyt ? Saul vastasi : minä näin kansan minultani hajoovan , et myös sinä tullut määrättyyn aikaan , ja Philistealaiset olivat Mikmassa koossa , Niin minä sanoin : nyt tulevat Philistealaiset tänne minun tyköni Gilgaliin , ja en minä rukoillut Herran kasvoin edessä ; niin minä rohkaisin itseni ja uhrasin polttouhrin . Samuel sanoi Saulille : sinä olet tyhmästi tehnyt , ja et pitänyt Herran sinun Jumalas käskyä , jonka hän käski sinulle ; sillä hän oli vahvistanut sinun valtakuntas Israeliin ijankaikkisesti . Vaan sinun valtakuntas ei pidä enää oleman seisovainen : Herra on yhden miehen oman sydämensä jälkeen etsinyt , sen on Herra käskenyt olla kansansa päämiehen ; sillä et sinä pitänyt sitä , mitä Herra sinulle käski . Niin Samuel nousi ja meni Gilgalista pois BenJaminin Gibeaan ; niin Saul luki väen , joka hänen tykönänsä oli , liki kuusisataa miestä . Ja Saul ja Jonatan hänen poikansa , ja se väki joka heidän tykönänsä oli , jäivät BenJaminin kukkulalle ; vaan Philistealaiset asettivat leirinsä Mikmaan . Philistealaisten leiristä läksi kolme joukkoa maata hävittämään : yksi käänsi itsensä Ophran tielle Sualin maalle , Toinen käänsi itsensä BetHoronin tielle ja kolmas käänsi itsensä sille rajatielle , joka menee Seboimin laakson korpeen . Niin ei löydetty yhtään seppää kaikesta Israelin maakunnasta ; sillä Philistealaiset ajattelivat , ettei Hebrealaiset tekisi miekkoja ja keihäitä . Ja kaiken Israelin täytyi mennä Philistealaisten tykö teroittamaan vannastansa , rautalapioitansa , kirvestänsä ja vikahdintansa . Mutta heillä oli teroitusrauta vikahtimille , lapioille , hangoille ja kirveille , niin myös ojettaa pistintä . Kuin tappelupäivä joutui , niin ei löytynyt miekkaa eikä keihästä kaiken kansan kädessä , jotka Saulin ja Jonatanin kanssa olivat , vaan Saulilla ja hänen pojallansa oli . Ja Philistealaisten leiri läksi Mikman taipaleelle . Se tapahtui yhtenä päivänä , että Jonatan Saulin poika sanoi palveliallensa , joka kantoi hänen asettansa : tule , käykäämme Philistealaisten leiriin , jotka toisella puolella ovat ; ja ei hän sitä sanonut isällensä . Vaan Saul viipyi Gibean ääressä granatin puun alla , joka oli esikaupungissa , ja se kansa , joka hänen tykönänsä oli , oli liki kuusisataa miestä . Ja Ahia Ahitobin poika , Ikabodin veljen , Pinehaan pojan , Elin pojan , oli Herran pappi Silossa , kantain päällisvaatetta ; mutta kansa ei tietänyt Jonatanin menneeksi pois . Ja tiellä , kussa Jonatan pyysi ylitse mennä Philistealaisten leiriin , oli kaksi jyrkkää kalliota , yksi tällä puolella ja toinen toisella puolella : yksi kutsuttiin Botsets , toinen Sene . Yksi oli Mikmaan päin pohjasta ja toinen etelästä Gabaan päin . Ja Jonatan sanoi palvelialle , joka oli hänen aseensa kantaja : tule , käykäämme näiden ympärileikkaamattomain leiriin : taitaa tapahtua , Herra on jotakin toimittava meidän kauttamme , sillä ei ole Herralle työläs auttaa monen kautta elikkä harvain . Niin hänen aseensa kantaja vastasi häntä : tee kaikki , mitä sinun sydämessäs on : mene matkaan , katso , minä olen sinun kanssas , niinkuin sinun sydämes tahtoo . Jonatan sanoi : katso , me menemme niiden miesten tykö ja ilmoitamme itsemme heille . Jos he näin meille sanovat : siesokaat alallanne siihen asti että me tulemme teidän tykönne , niin seisokaamme siassamme ja älkäämme menkö heidän tykönsä . Vaan jos he näin sanovat : tulkaat tänne meidän tykömme , niin astukaamme heidän tykönsä ; sillä Herra on antanut heidät meidän käsiimme : se olkoon meille merkiksi . Kuin Philistealaisten leiri näki heidät molemmat , sanoivat Philistealaiset : katso , Hebrealaiset ovat lähteneet luolistansa , joihin he heitänsä lymyttäneet olivat . Ja miehet leiristä vastasivat Jonatania ja hänen aseensa kantajaa ja sanoivat : tulkaat tänne ylös meidän tykömme , me kyllä opetamme teitä . Niin sanoi Jonatan aseensa kantajalle : astu ylös minun jälkeeni , Herra on antanut heidät Israelin käsiin . Ja Jonatan kiipesi käsillänsä ja jaloillansa ylöspäin ja hänen aseensa kantaja hänen jälissänsä ; ja he lankesivat maahan Jonatanin eteen ja hänen aseensa kantajan , joka löi heitä kuoliaaksi hänen jäljissänsä ; Että ensimäinen tappelus oli , jona Jonatan ja hänen aseensa kantaja löi liki kaksikymmentä miestä , liki puolella vakomitalla peltoa , kuin juhtapari kyntäis . Ja pelko tuli leiriin , kedolle ja koko kansan sekaan leirissä , ja hävittäjät myös peljätettiin , että maa vapisi siitä ; sillä se hämmästys oli Jumalalta . Ja Saulin vartiat BenJaminin Gibeassa saivat nähdä kansan joukot hajoovan ja pakenevan , ja toinen toistansa sysivän , Niin sanoi Saul kansalle , joka hänen kanssansa oli : lukekaat nyt ja katsokaat , kuka meistä on mennyt pois ; ja kuin he lukivat , katso , niin ei ollut Jonatan ja hänen aseensa kantaja siellä . Ja Saul sanoi Ahialle : tuo tänne Jumalan arkki ; ( sillä Jumalan arkki oli siihen aikaan Israelin lasten tykönä . ) Ja kuin Saul vielä puhui papin kanssa , eneni kapina ja juoksu Philistealaisten leirissä . Ja Saul sanoi papille : ota kätes pois . Ja Saul kokoontui ja kaikki kansa joka hänen kanssansa oli , ja tulivat sotaan . Ja katso , silloin kävi itsekunkin miekka lähimmäistänsä vastaan , ja oli sangen suuri kapina . Ja ne Hebrealaiset , jotka ennen olivat olleet Philistealaisten tykönä ja olivat käyneet heidän kanssansa leirin ympäri , antoivat heitänsä Israelin sekaan , jotka olivat Saulin ja Jonatanin kanssa . Ja kaikki Israelin miehet , jotka heitänsä kätkeneet olivat Ephraimin vuorelle , kuin he kuulivat Philistealaisten paenneen , ajoivat he myös heitä takaa sodassa . Ja niin Herra autti silloin Israelia ; ja sota seisoi BetAveniin asti . Ja kuin Israelin miehet olivat väsyneet sinä päivänä , vannotti Saul kaiken kansan , ja sanoi : kirottu olkoon jokainen , joka syö jotakin ehtooseen asti , että minä kostaisin vihollisilleni . Ja koko kansa ei syönyt mitäkään . Ja kaikki kansa tuli metsään , ja siellä oli hunajaa kedolla . Kuin kansa tuli metsään , katso , silloin vuosi siellä hunajaa , mutta ei yksikään ottanut sitä kädellänsä suuhunsa ; sillä kansa pelkäsi valaa . Mutta Jonatan ei kuullut isänsä vannottaneeksi kansaa , hän ojensi sauvansa joka hänen kädessänsä oli , ja satutti pään hunajaläjään , ja pisti kätensä suuhunsa , niin hänen silmänsä valpauntuivat . Silloin vastasi yksi kansasta ja sanoi : isäs vannotti kovasti kansaa , ja sanoi : kirottu olkoon jokainen , joka jotakin syö tänäpänä . Ja kansa oli väsyksissä . Ja Jonatan sanoi : minun isäni on turmellut maan : katsos , kuinka minun silmäni vilpauntuivat , että minä tästä jotakin maistoin . Jos kansa tänäpänä olis syönyt vihollistensa saalista , kuin he löytäneet ovat , niin olis tappelus ollut suurempi Philistealaisia vastaan . Ja he löivät sinä päivänä Philistealaisia Mikmasta Ajaloniin asti ; ja kansa väsyi sangen kovin . Ja kansa jakoi saaliin , ja ottivat lampaita , ja karjaa , ja vasikoita , ja teurastivat maan päällä , ja söivät ne verinensä . Niin Saulille ilmoitettiin sanoen : katso , kansa on syntiä tehnyt Herraa vastaan ja syönyt verinensä . Hän sanoi : te olette pahasti tehneet : vierittäkäät nyt minulle tänne suuri kivi . Ja Saul sanoi : menkäät ulos kansan sekaan ja sanokaat heille : tuokaan itsekukin härkänsä ja lampaansa minun tyköni ja teurastakaan tässä , että te söisitte ja ette syntiä tekisi Herraa vastaan veren syömisellä ; niin kaikki kansa toivat kukin härkänsä kädessänsä yöllä ja teurastivat ne siellä . Ja Saul rakensi Herralle alttarin : se on ensimäinen alttari , jonka hän rakensi Herralle . Ja Saul sanoi : käykäämme alas Philistealaisten jälkeen yöllä ja ryöstäkäämme heitä , siihenasti kuin päivä valkenee , ettemme yhtäkään heistä jättäisi . He vastasivat : tee kaikki mitä sinulle kelpaa . Ja pappi sanoi : käykäämme tänne Jumalan tykö . Ja Saul kysyi Jumalalta ja sanoi : astunko minä Philistealaisten perään alas , ja annatkos heitä Israelin käsiin ? Mutta ei hän häntä silloin vastannut . Niin sanoi Saul : tulkaan väki tänne joka kulmalta , tiedustelkaat ja katselkaat , kenessä tänäpänä synti lienee . Sillä , niin totta kuin Herra Israelin auttaja elää , vaikka se olis minun pojassani Jonatanissa , niin hänen pitää totisesti kuoleman . Ja ei yksikään vastannut häntä kaikesta kansasta . Ja hän sanoi koko Israelille : olkaat te sillä puolelle , minä ja Jonatan minun poikani olemme tällä puolella . Kansa sanoi Saulille : tee kuin sinulle kelpaa . Ja Saul sanoi Herralle Israelin Jumalalle : tee oikeus ; niin se osasi Jonatanin ja Saulin , ja kansa meni vapaana ulos . Saul sanoi : heittäkäät minusta ja minun pojastani Jonatanista ; niin se lankesi Jonataniin . Ja Saul sanoi Jonatanille : ilmoita minulle , mitäs olet tehnyt ? Jonatan ilmoitti hänelle ja sanoi : tosin minä maistoin vähän hunajaa sauvani nenällä joka minun kädessäni oli , ja katso minun pitää sentähden kuoleman ? Ja Saul sanoi : Jumala tehköön minulle niin ja niin ! Jonatan , sinun pitää totisesti kuoleman ! Vaan kansa sanoi Saulille : pitääkö Jonatanin kuoleman , joka tämän suuren autuuden teki Israelissa ? Pois se : niin totta kuin Herra elää , ei hiuskarvakaan pidä hänen päästänsä putooman : sillä Jumala on sen tehnyt tänäpänä hänen kauttansa . Ja näin kansa vapahti Jonatanin kuolemasta . Niin Saul meni Philistealaisten tyköä pois ; ja Philistealaiset menivät sioillensa . Mutta kuin Saul oli saanut Israelin valtakunnan , soti hän joka taholta kaikkia vihollisiansa vastaan , Moabilaisia , Ammonilaisia , Edomilaisia , Zoban kuninkaita ja Philistealaisia vastaan ; ja kuhunka hän ikänä hänensä käänsi , siellä hän rankaisi . Ja hän teki urhoollisia töitä ja löi Amalekilaiset ja vapahti Israelin niiden käsistä , jotka häntä raatelivat . Ja Saulilla oli poikia : Jonatan , Isvi , Malkisua , ja hänen kahden tyttärensä nimet , esikoisen nimi Merab ja nuoremman nimi Mikal , Ja Saulin emännän nimi oli Ahinoam , Ahimatsin tytär , ja hänen sotajoukkonsa päämiehen nimi Abner , Nerin poika , Saulin sedän ; Ja Kis Saulin isä , ja Ner Abnerin isä , oli Abielin poika . Ja suuri sota oli Philistealaisia vastaan niinkauvan kuin Saul eli . Ja kussa ikinä Saul näki jalon ja väkevän sotamiehen , otti hän sen tykönsä . Mutta Samuel sanoi Saulille : Herra lähetti minun voitelemaan sinua kansansa Israelin kuninkaaksi : niin kuule siis nyt Herran sanain ääntä . Näin sanoo Herra Zebaot : Minä olen ajatellut etsiskellä mitä Amalek teki Israelille , kuin hän pani hänensä tiellä häntä vastaan , Egyptistä tullessa . Mene siis nyt ja lyö Amalek , ja hukuta kaikki , mitä hänellä on , ja älä säästä häntä , mutta tapa sekä vaimo että mies , lapset ja imeväiset , karja ja lampaat , kamelit ja aasit . Saul ilmoitti tämän kansalle , ja luki heitä Telaimissa ; kaksisataa tuhatta jalkaväkeä , ja kymmenentuhatta miestä Juudasta . Ja kuin Saul tuli liki Amalekilaisten kaupunkia , pani hän väijytyksen ojan tykö , Ja antoi sanoa Keniläisille : menkäät , paetkaat ja eroittakaat itsenne Amalekilaisista , etten minä peräti hävittäisi teitä heidän kanssansa ; sillä te teitte laupeuden kaikille Israelin lapsille , kuin he vaelsivat Egyptistä ; ja niin luopuivat keniläiset Amalekilaisista . Niin löi Saul Amalekilaiset hamasta Hevilasta siihen asti kuin Suriin tullaan , joka on Egyptin kohdalla , Ja otti Agagin Amalekilaisten kuninkaan elävänä kiinni , ja kaiken kansan surmasi hän miekan terällä . Niin Saul ja kansa säästi Agagin , ja mitä parasta lampaista ja karjasta oli , lihavia karitsoita ja syöttiläitä , ja kaikki mitä hyvä oli , ei he tahtoneet hukuttaa niitä ; mutta sen , mikä häijy oli ja ei kelvannut , he hukuttivat . Niin tapahtui Herran sana Samuelille , sanoen : Minä kadun , että minä olen tehnyt Saulin kuninkaaksi , sillä hän on luopunut minusta ja ei täyttänyt minun sanojani ; ja Samuel vihastui ja huusi Herran tykö kaiken sen yön . Ja Samuel nousi varhain huomeneltain kohtaamaan Saulia , ja Samuelille oli sanottu Saulin tulleeksi Karmeliin , ja panneeksi voiton merkin , ja vaeltaneeksi ympäri , ja tulleeksi Gilgaliin . Kuin Samuel tuli Saulin tykö , sanoi Saul hänelle : siunattu ole sinä Herralta ; minä olen täyttänyt Herran sanan . Samuel vastasi : mikä siis on tämä lammasten määkynä minun korvissani ja karjan ammuminen , jonka minä kuulen ? Saul sanoi : Amalekilaisilta ovat he ne tuoneet ; sillä kansa säästi parhaita lampaista ja karjasta , Herran sinun Jumalas uhrin tähden ; ne muut olemme me hävittäneet . Mutta Samuel sanoi Saulille : salli , että minä sanon sinulle , mitä Herra on puhunut minun kanssani tänä yönä . Hän sanoi hänelle : puhu ! Samuel sanoi : eikö se näin ole ? Kuin sinä olit vähäinen sinun silmäis edessä , tulit sinä Israelin sukukuntain pääksi , ja Herra voiteli sinun Israelin kuninkaaksi . Ja Herra lähetti sinun matkaan ja sanoi : mene ja tapa ne syntiset Amalekilaiset ja sodi heitä vastaan , niinkauvan että hukutat heidät . Miksi et kuullut Herran ääntä ? mutta annoit itses saaliin puoleen ja teit pahoin Herran silmäin edessä ? Niin sanoi Saul Samuelille : minä olen kuitenkin kuullut Herran äänen ja olen vaeltanut sitä tietä , kuin Herra minun lähetti : minä olen tuonut tänne Agagin Amalekilaisten kuninkaan ja surmannut Amalekilaiset . Mutta väki on ottanut saaliista , lampaita ja karjaa : ne parhaat kirotuista , uhrataksensa Gilgalissa Herralle sinun Jumalalles . Mutta Samuel sanoi : kelpaako Herralle paremmin polttouhri ja uhri , kuin että sinä kuulisit Herran äänen ? Katso , kuuliaisuus on parempi kuin uhri , ja totella parempi kuin oinasten lihavuus . Sillä tottelemattomuus on noituuden synti , ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus : ettäs siis olet hyljännyt Herran sanan , on hän sinun myös hyljännyt , ettei sinun silleen pidä kuningasna oleman . Niin sanoi Saul Samuelille : minä olen syntiä tehnyt rikkoissani Herran käskyn ja sinun sanas ; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän äänensä . Anna siis nyt minulle tämä synti anteeksi , ja palaja minun kanssani , että minä kumartaisin ja rukoilisin Herraa . Samuel sanoi Saulille : en minä palaja sinun kanssas ; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan , ja Herra on myös sinun hyljännyt , niin ettei sinun pidä oleman Israelin kuninkaana . Kuin Samuel käänsi itsensä menemään pois , otti hän hänen hameensa liepeestä kiinni , ja se repesi . Niin sanoi Samuel hänelle : Herra on tänäpänä repinyt Israelin valtakunnan sinulta ja antanut sen lähimmäiselles , joka parempi on sinua . Ja Israelin sankari ei valehtele eikä kadu ; sillä ei hän ole ihminen , että hän katuis . Mutta hän sanoi : minä olen syntiä tehnyt . Tee siis minulle nyt kunnia minun kansani vanhimpain edessä ja Israelin edessä ja palaja minun kanssani , että minä kumartaen rukoilisin Herraa sinun Jumalaas . Ja Samuel käänsi itsensä ja seurasi Saulia ; ja Saul rukoili Herraa . Ja Samuel sanoi : antakaat Agagin tulla minun tyköni , Amalekilaisten kuninkaan . Ja Agag tuli rohkiasti hänen eteensä ja sanoi : totisesti kuoleman katkeruus on paennut . Samuel sanoi : niinkuin sinun miekkas on tehnyt vaimot lapsettomaksi , niin pitää myös sinun äitis vaimoin seassa lapsetoin oleman ; niin Samuel hakkasi Agagin kappeleiksi Herran edessä Gilgalissa . Ja Samuel meni Ramaan , mutta Saul meni huoneeseensa Saulin Gibeaan . Ja ei nähnyt Samuel enää Saulia kuolemapäivään asti ; sillä Samuel murehti Saulia , että Herra oli katunut asettaneensa hänen Israelin kuninkaaksi . Ja Herra sanoi Samuelille : kuinka kauvan sinä murehdit Saulia , jonka minä hyljännyt olen hallitsemasta Israelia ? Täytä sinun sarves öljyllä ja mene : minä lähetän sinun Isain Betlehemiläisen tykö , sillä hänen pojistansa olen minä katsonut minulleni kuninkaan . Niin Samuel sanoi : kuinka minä sinne menen ? Saul saa sen tietää ja lyö minun kuoliaaksi . Ja Herra sanoi : ota sinulles vasikka karjasta ja sano : minä tulin uhraamaan Herralle . Ja sinun pitää kutsuman Isain uhrille , niin minä osoitan sinulle , mitä sinun pitää tekemän , ettäs sen voitelisit minulle , jonka minä sinulle sanon . Samuel teki niinkuin Herra sanonut oli ja tuli Betlehemiin ; niin hämmästyivät kaupungin vanhimmat , ja menivät häntä vastaan , ja sanoivat : onko rauha , että sinä tulet ? Hän sanoi : rauha . Minä tulin uhraamaan Herralle : pyhittäkäät teitänne ja tulkaat minun kanssani uhrille . Ja hän pyhitti Isain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille . Ja kuin he tulivat sisälle , katsoi hän Eliabia ja ajatteli : tosin tämä on Herran edessä hänen voideltunsa . Mutta Herra sanoi Samuelille : älä katso hänen muotoansa elikkä suurta kokoansa , sillä minä olen hyljännyt hänen : sillä ei se ole niinkuin ihminen näkee ; sillä ihminen näkee sen mikä silmäin edessä on , mutta Herra katsoo sydämeen . Niin kutsui Isai Abinadabin ja antoi hänen tulla Samuelin eteen ; ja hän sanoi : ei tätäkään ole Herra valinnut . Niin antoi Isai Samman tulla edes ; mutta hän sanoi : ei tätäkään ole Herra valinnut . Niin antoi Isai seitsemän poikaansa tulla Samuelin eteen ; mutta Samuel sanoi Isaille : ei ole Herra näitä valinnut . Ja Samuel sanoi Isaille : joko nyt täällä kaikki pojat ovat ? Hän sanoi : vielä nuorin jäljellä on , ja katso , hän kaitsee lampaita . Niin sanoi Samuel Isaille : lähetä hänen peräänsä ja anna noutaa tänne ; sillä ei meidän pidä istuman ennen kuin hän tulee . Niin hän lähetti ja noudatti hänen ; ja hän oli verevä ja kaunis kasvoilta ja ihanan muotoinen . Ja Herra sanoi : nouse ja voitele tämä , sillä tämä se on . Niin otti Samuel öljysarvensa ja voiteli hänen veljeinsä keskellä : ja Herran henki tuli Davidiin siitä päivästä ja sen perään ; niin Samuel nousi ja meni Ramaan . Ja Herran henki läksi Saulista , ja paha henki vaivasi häntä Herralta . Niin sanoivat Saulin palveliat hänelle : katsos , paha henki vaivaa sinua Jumalalta . Meidän Herramme sanokaan nyt palvelioillensa , jotka hänen edessänsä seisovat , että he etsivät miestä , joka taitais soittaa harppua : kuin paha henki tulee Jumalalta sinuun , että hän soittais kädellänsä , niin sinä paranet . Niin Saul sanoi palvelioillensa : katsokaat nyt minulle joku mies , joka taitais hyvin soittaa , ja noutakaat häntä minun tyköni . Niin vastasi yksi hänen palvelioistansa ja sanoi : katso , minä näin Isain Betlehemiläisen pojan , hän taitaa soittaa , ja on urhollinen sotamies , ja toimellinen asioissa , ja ihana mies , ja Herra on hänen kanssansa . Niin Saul lähetti sanansaattajat Isaille , sanoen : lähetä minun tyköni sinun poikas David , joka on lampuri . Niin otti Isai aasin leipäin kanssa , ja leilin viinaa , ja yhden vohlan vuohista , ja lähetti Saulille poikansa Davidin myötä . Niin David tuli Saulin tykö ja seisoi hänen edessänsä ; ja hän tuli hänelle juuri rakkaaksi , ja tuli hänen aseensa kantajaksi . Ja Saul lähetti Isain tykö , sanoen : anna Davidin olla minun tykönäni , sillä hän on löytänyt armon minun edessäni . Kuin Jumalan henki tuli Saulin päälle , otti David kanteleen ja soitti kädellänsä ; niin Saul virvoitettiin ja tuli paremmaksi , ja paha henki läksi hänestä . Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan , ja tulivat kokoon Sokoon , joka on Juudassa , ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle . Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon , ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon , ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan . Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä , ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä , että laakso oli heidän välillänsä . Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä , Goljat nimeltä , Gatista , kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä . Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä , ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea , Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa , Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi , ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa . Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä . Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle , ja sanoi heille : miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan ; enkö minä ole Philistealainen , ja te olette Saulin palveliat ? valitkaat yksi teistänne , joka tulee tänne alas minun tyköni . Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun , niin me olemme teidän palvelianne , mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen , niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman . Ja Philistealainen sanoi : minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon ; antakaat minulle mies , me sodimme keskenämme . Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet , hämmästyivät he , ja pelkäsivät suuresti . Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä , joka kutsuttiin Isai , hänellä oli kahdeksan poikaa , ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa . Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan ; hänen kolmen poikansa nimet , jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen , ja toinen Abinadab ja kolmas , Samma . Ja David oli nuorin ; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa . Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä , kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin . Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona , ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää . Ja Isai sanoi pojallensa Davidille : ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää , ja vie ne leiriin veljeis tykö , Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle ; ja etsi veljiäs , jos he rauhassa ovat , ja pane mielees , mitä he sinulle käskevät . Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan . Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun , kantoi ja meni matkaansa , niinkuin Isai häntä käskenyt oli , ja tuli leiriin , ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan , ja huusivat suurella äänellä sotimaan . Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan . Niin David jätti kalut , jotka hän kantoi , kalunvartijalle , ja juoksi sodan rintaan , ja tuli ja tervehti veljiänsä . Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli , katso , se välimies , hänen nimensä oli Goljat , Philistealainen Gatista , nousi Philistealaisten sotajoukosta , ja puhui niikuin ennenkin ; ja David kuuli sen . Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen , pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti . Ja kaikki Israelin miehet sanoivat : ettekö te nähneet sitä miestä , joka on tullut ? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia . Ja pitää tapahtuman , että joka sen miehen lyö , sen kuningas tekee aivan rikkaaksi , ja antaa myös tyttärensä hänelle , ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa . Niin David sanoi miehille , jotka hänen tykönänsä seisoivat : mitä annetaan sille miehelle , joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista ? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on , joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa ? Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin : niin sille miehelle tehdään , joka hänen lyö . Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa , närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi : miksi sinä olet tänne tullut ? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen ? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun ; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan . Niin David sanoi : mitä minä olen tehnyt ? eikö se ole minulle käsketty ? Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut ; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin . Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat , ilmoittivat he ne Saulille , ja hän noudatti hänen tykönsä . Ja David sanoi Saulille : älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä : palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan . Saul sanoi Davidille : et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan ; sillä sinä olet nuorukainen , vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa . Mutta David sanoi Saulille : palvelias kaitsi isänsä lampaita , ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta , Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa . Ja kuin hän karkasi minua vastaan , niin minä tartuin hänen partaansa , löin hänen ja tapoin . Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt ; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman , kuin yksi niistä , sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä . Ja David sanoi : Herra , joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä , hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä . Ja Saul sanoi Davidille : mene , Herra olkoon sinun kanssas . Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä . Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään ; vaan ei hän ollut siihen tottunut . Sanoi siis David Saulille : en minä näillä taida käydä , sillä en minä ole tottunut . Ja David pani ne pois yltänsä , Ja otti sauvansa käteensä , ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä , pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin , joka hänellä oli , ja linko hänen kädessänsä , ja kävi Philistealaista vastaan . Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia , ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä . Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin , katsoi hän hänen ylön ; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen . Philistealainen sanoi Davidille : olenko minä koira , ettäs tulet sauvoilla minun tyköni ? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta . Ja Philistealainen sanoi Davidille : tule tänne minun tyköni , minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille . Niin David sanoi Philistealaiselle : sinä tulet minun tyköni miekalla , keihäällä ja kilvellä , mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin , Israelin sotaväen Jumalan nimeen , jota sinä pilkannut olet . Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini , että minä lyön sinun , ja otan sinun pääs sinulta pois , ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille : että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan . Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän , ettei Herra auta miekan eli keihään kautta ; sillä sota on Herran , ja hän antaa teidät meidän käsiimme . Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia , niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan , Ja pisti kätensä kukkaroon , otti sieltä kiven , ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan , että kivi meni hänen otsansa sisälle , ja hän lankesi maahan kasvoillensa . Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä , löi Philistealaisen ja tappoi hänen . Ja ettei Davidilla ollut miekkaa , Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö , ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos , ja tappoi hänen , ja sillä hakkasi pois hänen päänsä . Kuin Philistealaiset sen näkivät , että heidän väkevimpänsä kuollut oli , niin he pakenivat . Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat , huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti ; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä , Gatiin ja Ekroniin asti . Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä . Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin : vaan hänen aseensa pani hän majaansa . Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan , sanoi hän Abnerille , sodan päämiehelle : Abner , kenen poika tuo nuorukainen on ? Abner sanoi : niin totta kuin sinun sielus elää , kuningas , en minä tiedä . Kuningas sanoi : kysy siis , kenenkä poika se nuorukainen on ? Kuin David palasi Philistealaista lyömästä , otti Abner hänen ja vei Saulin eteen ; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää . Ja Saul sanoi hänelle : kenenkäs poika olet , nuorukainen ? David sanoi : palvelias Isain Betlehemiläisen poika . Ja kuin hän oli puheensa lopettanut Saulin kanssa , mieltyi Jonatan ja David keskenänsä sydämestä ; ja Jonatan rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä . Ja Saul otti hänen sinä päivänä eikä sallinut hänen enää palata isänsä huoneesen . Ja Jonatan ja David tekivät liiton keskenänsä ; sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sydäntänsä . Ja Jonatan riisui hameensa , jolla hän oli puetettu ja antoi sen Davidille , niin myös vaatteensa , miekkansa , joutsensa ja vyönsä . Ja David meni , kuhunka Saul lähetti hänen , ja käytti itsensä toimellisesti ; ja Saul asetti hänen sotamiestensä päälle , ja hän oli otollinen kaikelle kansalle , niin myös Saulin palvelioille . Mutta tapahtui , kuin he tulivat ja David palasi lyömästä Philistealaista , että vaimot kaikista Israelin kaupungeista kävivät virsillä ja hypyillä kuningas Saulia vastaan , harpuilla , ilolla ja kanteleilla . Ja vaimot lauloivat keskenänsä , soittaen ja sanoen : Saul löi tuhannen , mutta David kymmenentuhatta . Niin Saul närkästyi sangen suuresti , ja se puhe ei hänelle kelvannut , ja sanoi : he ovat antaneet Davidille kymmenentuhatta ja minulle he antoivat tuhannen : vielä hän kuninkaankin valtakunnan saa . Ja Saul katsoi julmasti Davidin päälle siitä päivästä ja aina sitte . Toisena päivänä vaivasi taas Jumalan paha henki Saulia , ja hän ennusti kotona huoneessansa . Ja David soitti kädellänsä , niinkuin hänen jokapäiväinen tapansa oli ; ja Saulin kädessä oli keihäs , Jonka hän syöksi , ajatellen : minä syöksen Davidin seinää vastaan ; mutta David vältti hänen edestänsä kaksi kertaa . Ja Saul pelkäsi Davidia ; sillä Herra oli hänen kanssansa ja oli mennyt pois Saulin tyköä . Niin pani Saul hänen pois tyköänsä ja teki hänen tuhannen miehen päämieheksi ; ja hän kävi ulos ja sisälle kansan edessä . Ja David oli toimellinen kaikissa teissänsä , ja Herra oli hänen kanssansa . Kuin Saul näki hänen aivan toimellisesti tekevän , pelkäsi hän häntä . Mutta koko Israel ja Juuda rakasti Davidia ; sillä hän kävi ulos ja sisälle heidän edessänsä . Ja Saul sanoi Davidille : katso , minä annan vanhimman tyttäreni Merabin sinulle emännäksi , ainoasti ole minulle miehullinen ja sodi Herran sotaa ; sillä Saul ajatteli : ei pidä minun käteni häneen sattuman , vaan Philistealaisten käsi . Mutta David vastasi Saulia : mikä minä olen ? eli mikä on elämäni ja minun isäni sukukunta Israelissa , että minä tulisin kuninkaan vävyksi ? Ja tapahtui , kuin aika tuli , että Merab Saulin tytär piti annettaman Davidille , annettiin se Adrielille Meholatilaiselle emännäksi , Mutta Mikal Saulin tytär rakasti Davidia . Kuin se Saulille ilmoitettiin , niin se kelpasi hänelle . Ja Saul sanoi : minä annan hänen hänelle , että hän olis hänelle paulaksi , ja Philistealaisten kädet tulisivat hänen päällensä . Ja Saul sanoi Davidille : sinä tulet tänäpänä toisen kanssa minun vävykseni . Ja Saul käski palvelioillensa : puhukaat Davidille salaisesti ja sanokaat : katso , kuningas mielistyy sinuun , ja kaikki hänen palveliansa rakastavat sinua ; niin tule nyt kuninkaan vävyksi . Ja Saulin palveliat puhuivat ne sanat Davidin korvissa ; mutta David sanoi : luuletteko te sen vähäksi , tulla kuninkaan vävyksi ? Ja minä olen köyhä ja halpa mies . Ja Saulin palveliat ilmoittivat sen hänelle , sanoen ; nämät sanat on David puhunut . Saul sanoi : sanokaat näin Davidille : ei kuningas ano yhtään muuta huomenlahjaa , vaan sata Philistealaisten esinahkaa , että kuninkaan vihamiehille kostettaisiin ; sillä Saul ajatteli hukuttaa Davidia Philistealaisten kätten kautta . Niin hänen palveliansa sanoivat Davidille nämät sanat , ja se kelpasi hänelle , tulla niin kuninkaan vävyksi . Ja se aika ei ollut vielä täytetty . Ja David nousi ja läksi matkaan , hän ja hänen miehensä , ja löi Philistealaisista kaksisataa miestä , ja David toi heidän esinahkansa ja täytti kuninkaan luvun , että hän olis kuninkaan vävy . Niin antoi Saul tyttärensä Mikalin hänelle emännäksi . Ja Saul näki ja ymmärsi Herran olevan Davidin kanssa , ja Saulin tytär Mikal rakasti häntä . Niin Saul vielä enemmin pelkäsi Davidia , ja Saul tuli Davidin vihamieheksi kaikkena elinaikanansa . Ja Philistealaisten ruhtinaat läksivät ulos , ja heidän lähteissänsä ulos teki David toimellisemmasti kuin kaikki Saulin palveliat , että hänen nimensä tuli sangen kuuluisaksi . Ja Saul puhui pojallensa Jonatanille ja kaikille palvelioillensa , että he tappaisivat Davidin ; mutta Jonatan Saulin poika rakasti suuresti Davidia . Ja Jonatan ilmoitti Davidille ja sanoi : minun isäni Saul pyytää sinua tappaa : varjele siis itses huomenna , mene lymyyn ja kätke itses . Ja minä menen ulos isäni kanssa ja seison hänen ohessansa kedolla , jossa sinä olet , ja minä puhun sinusta isäni kanssa : ja mitä minä näen , ne minä ilmoitan sinulle . Ja Jonatan puhui parhain päin Davidista isällensä Saulille ja sanoi hänelle : älköön kuningas syntiä tehkö palveliaansa Davidia vastaan ; sillä ei hän ole mitään rikkonut sinua vastaan , hänen työnsä ovat sinulle juuri tarpeelliset . Ja hän on pannut henkensä käteensä ja löi Philistealaisen ; ja Herra teki suuren autuuden koko Israelille , sen sinä näit ja ihastuit : miksis siis tahdot syntiä tehdä viatointa verta vastaan , surmatakses Davidia ilman syytä ? Niin Saul kuuli Jonatanin äänen ja vannoi : niin totta kuin Herra elää , ei hänen pidä kuoleman . Niin Jonatan kutsui Davidin ja sanoi hänelle kaikki nämät sanat ja saatti hänen Saulin eteen , ja hän oli hänen edessänsä niinkuin ennenkin . Niin nousi taas sota , ja David meni ja soti Philistealaisia vastaan , löi heitä suurella surmalla ; ja Philistealaiset pakenivat häntä . Ja paha henki tuli Herralta Saulin päälle , ja hän istui huoneessansa , ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä , ja David soitti kädellänsä . Mutta Saul pyysi pistää Davidia keihäällä seinää vasten , mutta hän vältti Saulia ja keihäs kävi seinään ; ja David pakeni ja pääsi sinä yönä pakoon . Ja Saul lähetti sanansaattajat Davidin huoneesen , että heidän piti ottaman hänestä vaarin ja tappaman hänen huomeneltain . Mutta Mikal Davidin emäntä ilmoitti sen hänelle ja sanoi : jollet tänä yönä pelasta henkeäs , niin sinä huomenna tapetaan . Niin Mikal laski Davidin alas akkunan lävitse ; ja hän meni , pakeni ja pääsi . Ja Mikal otti kuvan ja pani vuoteesen , ja pani vuohen nahan hänelle päänalaiseksi ja peitti vaatteella . Silloin lähetti Saul sanansaattajat ottamaan kiinni Davidia ; mutta hän sanoi : hän on sairas . Niin lähetti Saul sanansaattajat katsomaan Davidia ja sanoi : kantakaat häntä tänne minun tyköni vuoteinensa , surmattaa . Kuin sanansaattajat tulivat , katso , kuva makasi vuoteessa ja vuohen nahka pään alla . Niin Saul sanoi Mikalille : miksis olet minun niin pettänyt ja päästänyt viholliseni , että hän vältti minun käteni ? Mikal sanoi Saulille : hän sanoi minulle : päästä minua taikka minä tapan sinun . Ja David pakeni ja pääsi , ja tuli Samuelin tykö , joka oli Ramassa , ja ilmoitti hänelle kaikki , mitä Saul oli hänelle tehnyt ; ja hän meni Samuelin kanssa ja oleskeli Najotissa . Ja se ilmoitettiin Saulille , sanoen : katso , David on Raman Najotissa . Niin Saul lähetti sanansaattajat tuomaan Davidia ; ja he näkivät prophetain kokouksen propheteeraavan ja Samuelin seisovan , asetetun heidän päällensä . Niin Jumalan henki tuli Saulin sanansaattajain päälle , että ne myös propheteerasivat . Kuin se ilmoitettiin Saulille , lähetti hän toiset sanansaattajat , ne myös propheteerasivat ; ja hän lähetti vielä kolmannet sanansaattajat , jotka myös propheteerasivat . Niin meni hän itse viimein Ramaan , ja kuin hän tuli sen suuren kaivon tykö , joka on Sekossa , kysyi hän ja sanoi : kussa on Samuel ja David ? niin sanottiin hänelle : katso , he ovat Raman Najotissa . Ja hän meni Raman Najotiin ; ja Jumalan henki tuli hänenkin päällensä , ja hän käyskenteli ja propheteerasi siihenasti kuin hän tuli Raman Najotiin . Niin hänkin riisui vaatteensa ja proheteerasi Samuelin edessä , ja lankesi alasti maahan koko sen päivän ja koko yön , sentähden sanotaan : onko Saulkin prophetain seassa ? Ja David pakeni Raman Najotista , tuli ja sanoi Jonatanille : mitä minä olen tehnyt ? mikä on vääryyteni ? eli mikä on pahatekoni sinun isääs vastaan , että hän seisoo minun henkeni perään ? Hän sanoi hänelle : pois se , ei sinun pidä kuoleman : katso , isäni ei tee suurta eli pientä , jota ei hän ilmoita minulle , kuinkas isäni salaa tämän minulta ? Ei se pidä niin tapahtuman . Niin David vannoi vielä , sanoen : totisesti sinun isäs tietää , että minä olen löytänyt armon sinun kasvois edessä , sentähden hän ajattelee : ei Jonatanin pidä tästä mitään tietämään , ettei hän tulisi murheelliseksi . Totisesti , niin totta kuin Herra ja sinun sielus elää , että askele on vaivoin minun ja kuoleman vaiheella . Jonatan sanoi Davidille : minä teen sinulle kaikki , mitä sinun sydämes halajaa . David sanoi hänelle : katso , huomenna on uusikuu , ja minun pitäis istuman ja atrioitseman kuninkaan kanssa : salli siis , että minä kätken minuni kedolle kolmannen päivän ehtoosen asti . Jos isäs minua kovasti kaipaa , niin sano : David rukoili suuresti minulta juostaksensa kaupunkiinsa Betlehemiin ; sillä siellä pidetään ajastaikainen uhri koko sukukunnalta . Ja jos hän sanoo : se on hyvin , niin on rauha palveliallas ; mutta jos hän kovin vihastuu , niin sinä ymmärrät hänen pahaa aikovan . Tee siis laupius palvelialles ; sillä sinä olet ottanut palvelias Herran liittoon sinun kanssas . Ja jos joku vääryys minussa on , niin tapa sinä minua : miksis sallit minun tulla isäs eteen . Jonatan sanoi : pois se sinusta , sillä jos minä ymmärtäisin isäni aikovan sinulle pahaa tehdä , tullaksensa sinun päälles , enkö minä näitä sinulle ilmoittaisi ? David sanoi Jonatanille : kuka minulle ilmoittaa , jos sinun isäs vastaa sinua jotakin kovasti ? Jonatan sanoi Davidille : tule , käykäämme kedolle ; ja he menivät molemmat kedolle . Ja Jonatan sanoi Davidille : Herra , Israelin Jumala ! kuin minä kyselen isältäni huomenna ja kolmantena päivänä , katso , jos hän suo Davidille hyvää , ja en minä silloin lähetä sinun tykös , ja ilmoita sitä sinun korviis , Niin tehköön Herra sitä ja sitä Jonatanille ; mutta jos isäni taas ajattelee jotakin pahaa sinua vastaan , niin minä sen myös ilmoitan sinun korviis , ja lasken sinun rauhaan menemään : ja Herra olkoon sinun kanssas , niinkuin hän isäni kanssa ollut on . Etkös sinäkin , jos vielä elän : etkös sinäkin ole tekevä Herran armoa minua kohtaani , niin ettei minun pidä kuoleman ? Ja et sinä ota laupiuttas minun huoneestani pois ijankaikkisesti , et vielä sittenkään , kuin Herra hävittää Davidin vihamiehet , itsekunkin maaltansa . Näin teki Jonatan liiton Davidin huoneen kanssa , että Herra sen vaatisi Davidin vihamiesten kädestä . Ja Jonatan taas vannoi Davidille ; sillä niin rakkaana piti hän hänen , että hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa . Ja Jonatan sanoi hänelle : huomenna on uusikuu , jona sinua kysytään ja kaivataan sinua sialtas . Ja kuin olet viipynyt kolme päivää poissa , niin tule kiiruusti alas ja mene siihen paikkaan , johon sinä itses kätkit sinä päivänä kuin tämä asia tapahtui , ja istu Aselin kiven viereen , Niin minä ammun kolme nuolta sen sivulle , niinkuin minä ampuisin maaliin . Ja katso , minä lähetän pojan ( sanoen hänelle : ) mene ja hae nuolet jällensä ! jos vielä sanon pojalle : katso , nuolet ovat takanas tässä puolessa , ota ylös ! niin tule ; sillä rauha on sinulla ja ei ole mitään hätää , niin totta kuin Herra elää . Mutta jos sanon pojalle : katso , nuolet ovat edempänä edessäs ! niin mene pois , sillä Herra on päästänyt sinun menemään . Ja mitä sinä ja mitä minä keskenämme puhuneet olemme , katso , Herra on minun ja sinun vaiheellas ijankaikkisesti . Niin David kätki itsensä kedolle . Ja kuin uusikuu tuli , istui kuningas pöydän tykö rualle . Kuin kuningas oli istunut siallensa , entisen tapansa jälkeen , seinän nojalle , nousi Jonatan , ja Abner istui Saulin viereen ; ja Davidia kaivattiin siastansa . Ja ei puhunut Saul sinä päivänä mitäkään ; sillä hän ajatteli : hänelle on jotakin tapahtunut , ettei hän ole puhdas ; ei suinkaan hän ole puhdas . Ja toisena päivänä uudesta kuusta , kuin Davidia kaivattiin siastansa , sanoi Saul pojallensa Jonatanille : Miksi ei Isain poika ole tullut pöydän tykö , ei eilen eikä myöskään tänäpänä ? Jonatan vastasi Saulia : hän rukoili hartaasti minulta mennäkseen Betlehemiin , Ja sanoi : anna minun mennä , sillä meidän sukukuntamme uhraa kaupungissa ja minun veljeni itse on minua kutsunut : jos nyt olen löytänyt armon sinun silmäis edessä , niin salli minun mennä katsomaan veljiäni ; ja sen tähden ei hän tullut kuninkaan pöydän tykö . Ja Saul vihastui sangen suuresti Jonatanin päälle ja sanoi hänelle : sinä ilkiä ja tottelematoin poika ! enkö minä tiedä , ettäs olet valinnut Isain pojan sinulles ja äidilles häpiäksi ? Sillä niinkauvan kuin Isain poika elää maan päällä , et sinä eikä sinun kuninkaanvaltakuntas ole seisova : lähetä siis nyt ja anna tuotaa häntä minun tyköni , sillä hänen pitää kuoleman . Jonatan vastasi isällensä Saulille ja sanoi hänelle : miksi hänen pitää kuoleman ? mitä hän on tehnyt ? Silloin paiskasi Saul keihään hänen perässänsä syöstäksensä häntä ; niin ymmärsi Jonatan isänsä aikovan Davidin tappaa . Ja Jonatan nousi pöydän tyköä sangen vihoissansa ja ei syönyt sinä toisena päivänä uudesta kuusta mitään leipää ; sillä hän murehti Davidia , että hänen isänsä oli hänen niin häväissyt . Ja Jonatan läksi aamulla kedolle , siihen aikaan kuin hän oli määrännyt Davidille , ja vähä poikainen hänen kanssansa . Ja hän sanoi pojalle : juokse noutamaan nuoleni , jotka minä ammun : pojan juostessa laski hän nuolen hänen ylitsensä . Ja kuin poika tuli sille paikalle , johon Jonatan nuolen ampunut oli , huusi Jonatan hänen perässänsä ja sanoi : eikö nuoli ole edemmä sinusta ? Ja huusi taas poikaa : joudu , kiiruhda sinuas nopiammin ja älä seisahtele . Niin Jonatanin poika otti nuolet otti nuolet ja kantoi herrallensa . Eikä poika tietänyt asiasta mitään ; vaan Jonatan ja David ainoastaan asian tiesivät . Niin Jonatan antoi aseensa pojalle , joka hänen kanssansa oli , ja sanoi : mene ja vie kaupunkiin . Ja kuin poika oli mennyt , nousi David siastansa meren puolelta ja lankesi maahan kasvoillensa ja rukoili kolme kertaa ; ja he antoivat toinen toisellensa suuta ja itkivät toinen toisensa kanssa ; vaan David itki hartaammin . Ja Jonatan sanoi Davidille : mene rauhaan , Ja hän nousi ja meni matkaansa ; mutta Jonatan palasi kaupunkiin . Ja David tuli Nobeen papin Ahimelekin tykö , ja Ahimelek hämmästyi , kuin hän tuli Davidia vastaan , ja sanoi hänelle : kuinka sinä yksinäs olet , ja ei yhtään miestä ole sinun kanssas ? David sanoi papille Ahimelekille : kuningas on minun käskenyt asialle ja sanoi minulle : älä kenellekään ilmoita , minkätähden minä olen sinun lähettänyt ja mitä minä olen käskenyt sinulle ; minä olen myös lähettänyt palveliani sinne ja sinne . Jos nyt on jotakin sinun kätes alla , anna minulle viisikin leipää , taikka mitäs löydät . Pappi vastasi Davidia ja sanoi : ei ole ensinkään yhteisiä leipiä minun käteni alla , paitsi pyhää leipää , jos vaan muutoin palveliat ovat pitäneet heitänsä vaimoista pois . David vastasi pappia ja sanoi hänelle : vaimot ovat kolme päivää olleet eroitetut meistä , kuin minä läksin , ja palveliaini astiat olivat pyhät ; mutta jos tämä tie on saastainen , niin se pitää tänäpänä pyhitettämän astiain kautta . Niin antoi pappi hänelle pyhää ; sillä ei siellä ollut muuta leipää kuin näkyleipiä , jotka olivat korjatut Herran kasvoin edestä , että sinne pantaisiin toiset vastauutiset leivät sinä päivänä , jona ne korjattiin . Mutta sinne on sinä päivänä yksi mies Saulin palvelioista jäänyt Herran eteen , Doeg nimeltä Edomilainen , kaikkein voimallisin Saulin paimenista . Ja David sanoi Ahimelekille : eikö täällä ole sinun kätes alla yhtäkään keihästä eli miekkaa ? En ottanut minä myötäni miekkaani taikka asettani käteeni , sillä kuninkaan asia kiiruhti . Mutta pappi vastasi : Philistealaisen Goljatin miekka , jonkas löit Tammilaaksossa , on täällä kääritty yhteen hameesen päällisvaatteen taa : jos tahdot sitä , niin ota ; sillä ei täällä ole yhtään muuta , paitsi sitä . David sanoi : ei ole sen vertaa , anna se minulle . Ja David nousi ja pakeni sinä päivänä Saulin kasvoin edestä , ja tuli Akiksen Gatin kuninkaan tykö . Ja Akiksen palveliat sanoivat hänelle : eikö tämä ole David , maan kuningas ? eikö he tästä veisanneet hypyssä , sanoen : Saul löi tuhannen , ja David kymmenentuhatta ? Ja David pani ne sanat sydämeensä ja pelkäsi suuresti Gatin kuningasta Akista , Ja muutteli menojansa heidän edessänsä ja hullutteli heidän käsissänsä , ja piirusteli portin ovissa , ja valutti sylkeänsä parrallensa . Silloin sanoi Akis palvelioillensa : katso , te näette tämän miehen olevan mielipuolen , miksi te toitte hänen minun tyköni ? Puuttuneeko minulta mielipuolia , että te tämän toitte hulluttelemaan minun eteeni ? pitääkö hänen tuleman minun huoneeseni ? Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan ; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat , tulivat he myös sinne hänen tykönsä . Ja kaikkinaiset miehet , jotka olivat vaivassa , ja jokainen , joka velassa oli , ja jokainen , jolla murheellinen sydän oli , kokosivat itsensä hänen tykönsä , ja hän oli heidän päämiehensä : että liki neljäsataa miestä oli hänen tykönänsä . Ja David meni sieltä Mitspaan Moabilaisten maakuntaan ja sanoi Moabilaisten kuninkaalle : anna isäni ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönänne , siihenasti että minä saan tietää , mitä Jumala tekee minun kanssani . Ja hän johdatti heidät Moabilaisten kuninkaan eteen ; ja he viipyivät hänen tykönänsä aina niinkauvan kuin David oli linnassa . Niin sanoi propheta Gad Davidille : älä ole siinä linnassa , mutta mene ja kulje Juudan maalle . Niin David meni ja tuli Haretin metsään . Ja Saul kuuli , että David ja ne miehet , jotka hänen tykönänsä olivat , tulivat tiettäväksi . Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa , ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä , ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä . Niin sanoi Saul palvelioillensa , jotka seisoivat hänen tykönänsä : kuulkaat , te Jeminin lapset ! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet , ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi ? Että te kaikki teitte liiton minua vastaan , ja ei ole yhtään , joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä , joka sitä panee pahaksensa minun tähteni , ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen , että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan , väijymään minua , niinkuin tänäpänä on nähtävä . Niin vastasi Doeg Edomilainen , joka seisoi Saulin palveliain tykönä , ja sanoi : minä näin Isain pojan tulevan Nobeen , Ahimelekin Akitobin pojan tykö . Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen , ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan . Niin kuningas lähetti kutsumaan pappia Ahimelekia Akitobin poikaa ja kaikkea hänen isänsä huonetta , pappeja , jotka olivat Nobessa ; ja he tulivat kaikki kuninkaan tykö . Ja Saul sanoi : kuule sinä Akitobin poika . Hän sanoi : tässä minä olen , herrani . Ja Saul sanoi hänelle : miksi te teitte liiton minua vastaan , sinä ja Isain poika , ettäs annoit hänelle leipää ja miekan ja kysyit Herralta neuvoa hänen tähtensä , yllyttääkses häntä minua väijymään , niinkuin tänäpänä on nähtävä . Ahimelek vastasi kuningasta ja sanoi : kuka on kaikkein sinun palveliais seassa niinkuin David ? Hän on uskollinen ja kuninkaan vävy , vaeltaa kuuliaisuudessas ja on kunniallinen sinun huoneessas . Olenko minä vasta tänäpänä ruvennut kysymään Jumalalta neuvoa hänen tähtensä ? Pois se minusta , älkään kuningas luulko senkaltaista palveliastansa ja kaikesta minun isäni huoneesta : sillä sinun palvelias ei tietänyt mitään kaikista näistä , pienistä eli suuresta . Kuningas sanoi : Ahimelek , sinun pitää totisesti kuoleman , sinun ja koko sinun isäs huoneen . Ja kuningas sanoi vartioillensa , jotka seisoivat hänen tykönänsä : kääntäkäät itsenne ja tappakaat Herran papit ; sillä heidän kätensä on myös Davidin kanssa , ja koska he tiesivät hänen paenneen , niin ei he ilmoittaneet sitä minulle . Mutta kuninkaan palveliat ei tahtoneet satuttaa käsiänsä Herran pappeihin , lyödäksensä heitä . Niin sanoi kuningas Doegille : käännä sinä itses ja lyö papit . Ja Doeg Edomilainen käänsi itsensä ja löi pappeja , ja tappoi sinä päivänä viisiyhdeksättäkymmentä miestä , jotka kantoivat liinaista päällisvaatetta . Ja hän löi Noben , pappein kaupungin , miekan terällä , sekä miehet että vaimot , lapset ja imeväiset , niin myös härjät , aasit ja lampaat , aina miekan terällä . Ja yksi Ahimelekin Akitobin pojan poika Abjatar nimeltä , pääsi , ja pakeni Davidin tykö . Ja Abjatar ilmoitti Davidille , että Saul oli tappanut Herran papit . Ja David sanoi Abjatarille : minä sen sinä päivänä kyllä tiesin , koska Doeg Edomilainen oli siellä , että hän sen Saulille oli totisesti ilmoittava . Minä olen siis vikapää koko isäs huoneen kuolemaan . Pysy minun tykönäni ja älä pelkää : joka seisoo minun henkeni perään , hän myös seisoo sinun henkes perään ; sillä sinä varjellaan minun tykönäni . Ja Davidille ilmoitettiin , sanoen : katso , Philistealaiset sotivat Kegilaa vastaan ja ryöstävät heidän riihensä . Niin David kysyi Herralta ja sanoi : pitääkö minun menemän ja lyömän näitä Philistealaisia ? Ja Herra sanoi Davidille : mene , lyö Philistealaiset ja vapahda Kegila . Ja Davidin miehet sanoivat hänelle : katso , me pelkäämme täällä Juudassa , ja menemme vielä Kegilaan Philistealaisten sotajoukon tykö . Niin David taas kysyi Herralta , ja Herra vastasi häntä ja sanoi : nouse ja mene alas Kegilaan ; sillä minä annan Philistealaiset sinun käsiis . Niin David meni ja hänen miehensä Kegilaan , ja soti Philistealaisia vastaan , ja ajoi heidän karjansa pois , ja tappoi heitä suurella tapolla ; ja niin David vapahti Kegilan asuvaiset . Mutta kuin Abjatar Ahimelekin poika pakeni Davidin tykö Kegilaan , vei hän sinne myötänsä päällisvaatteen . Niin sanottiin Saulille Davidin tulleeksi Kegilaan ; ja Saul sanoi : Jumala on antanut hänen minun käsiini , että hän on salvattu , nyt hän on tullut kaupunkiin , joka on varustettu porteilla ja teljillä . Ja Saul kuulutti kaiken kansan sotaan Kegilaan , piirittämään Davidia miehinensä . Kuin David ymmärsi Saulin aikovan pahaa hänellensä , sanoi hän papille Abjatarille : ota päällisvaate . Ja David sanoi : Herra Israelin Jumala ! sinun palvelias on tosin kuullut Saulin aikovan tulla Kegilaan , hävittämään minun tähteni kaupunkia ; Antanevatko Kegilan asuvaiset minun hänen käsiinsä ? ja tulleeko Saul tänne niinkuin palvelias on kuullut ? Herra Israelin Jumala , ilmoita se palvelialles ! Ja Herra sanoi : hän tulee alas . Ja David sanoi : antanevatko Kegilan asuvaiset minun ja minun väkeni Saulin käsiin ? Herra sanoi : antavat . Niin David nousi miehinensä , joita oli liki kuusisataa miestä , ja läksivät Kegilasta ja vaelsivat sinne mihinkä he vaaeltaa taisivat . Koska Saulille sanottiin Davidin paenneen Kegilasta , lakkasi hän sinne menemästä . Ja David pysyi korvessa linnoissa , viipyi myös Siphin korven vuorella . Ja Saul etsi häntä joka aika , mutta ei Jumala antanut häntä hänen käsiinsä . Ja David näki Saulin lähteneeksi etsimään hänen henkensä perään , vaan David pysyi Siphin korvessa , yhdessä metsässä . Niin Jonatan Saulin poika nousi ja meni Davidin tykö metsään , ja vahvisti hänen kätensä Jumalassa , Ja sanoi hänelle : älä pelkää , sillä ei minun isäni Saulin käsi löydä sinua , ja sinä tule Israelin kuninkaaksi , ja minä olen likin sinua ; ja sen myös Saul minun isäni kyllä tietää . Ja he molemmat tekivät liiton keskenänsä Herran edessä ; ja David pysyi metsässä , mutta Jonatan palasi kotiansa . Mutta Siphiläiset menivät ylös Saulin tykö Gibeaan ja sanoivat : eikö David ole kätketty meidän tykönämme linnoissa metsässä , Hakilan kukkulalla , liki korpea oikialla puolella ? Niin tule nyt kuningas kiiruusti alas kaiken sydämes himon jälkeen : ja me annamme hänen kuninkaan käsiin . Ja Saul sanoi : olkaat te siunatut Herrassa , että te armahditte minun päälleni . Menkäät siis ja tutkikaat paremmin , että te saisitte tietää ja nähdä sen paikan , jossa hänen jalkansa ovat , ja kuka hänen siellä on nähnyt ; sillä minulle on hän sanottu sangen kavalaksi . Tutkistelkaat ja vaotkaat kaikki salaiset paikat , joihin hän lymyttää itsensä , ja tulkaat jälleen minun tyköni , kuin saatte vahvan tiedon ; niin minä menen teidän kanssanne . Jos hän tällä maalla on , niin minä hänen etsin kaikkein tuhanten seasta Juudassa . Ja he nousivat ja menivät Siphiin Saulin edellä . Mutta David ja hänen miehensä olivat Maonin korvessa , oikialla puolella korpea , kedolla . Kuin Saul matkusti sinne väkinensä etsimään häntä , ja se ilmoitettiin Davidille , meni hän kukkulalta alas , ja oli Maonin korvessa . Ja kuin Saul sen kuuli , ajoi hän Davidia takaa Maonin korvessa . Ja Saul meni yhdeltä puolelta vuorta , ja David väkinensä toiselta puolelta vuorta . Ja koska David riensi pakenemaan Saulin edestä , piiritti Saul väkinensä Davidin ja hänen väkensä , ottaaksensa heitä kiinni . Mutta sanansaattaja tuli Saulin tykö ja sanoi : kiiruhda sinuas ja tule nopiasti ; sillä Philistealaiset ovat maalle tulleet . Nin Saul palasi ajamasta Davidia takaa ja meni Philistealaisia vastaan ; sentähden kutsutaan se paikka SelaMahelkot . Ja David meni sieltä ylös ja asui EnGedin linnoissa . Kuin Saul palasi Philistealaisten tyköä , ilmoitettiin hänelle , sanoen : David on EnGedin korvessa . Ja Saul otti kolmetuhatta valittua nuorta miestä koko Israelista , ja meni etsimään Davidia ja hänen miehiänsä Metsävuohten kallioille . Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa , oli siinä luola , ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa ; mutta David ja hänen miehensä istuivat luolan kulmilla . Silloin sanoivat Davidin miehet hänelle : katso , tämä on se päivä , josta Herra sinulle on sanonut : katso , minä annan sinulle vihamiehes sinun käsiis , ettäs tekisit hänen kanssansa niinkuin sinulle kelpaa . Ja David nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin vaatteen liepeestä . Sen jälkeen tykytti Davidin sydän , että hän oli leikannut tilkan Saulin hameesta , Ja sanoi miehillensä : Herra antakoon sen kaukana olla minusta , että minä sen tekisin ja satuttaisin käteni minun herraani , Herran voideltuun , sillä hän on Herran voideltu . Ja David asetti miehensä sanoilla eikä sallinut karata Saulin päälle . Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa . Senjälkeen nousi myös David ja läksi luolasta , ja huusi Saulin jälkeen ja sanoi : herrani kuningas ! Saul katsahti taaksensa , ja David kallisti kasvonsa maahan ja kumarsi . Ja David sanoi Saulille : miksis uskot ihmisten sanoja , jotka sanovat : katso , David etsii vahinkoas ? Katso , tänäpänä näkivät sinun silmäs , että Herra oli antanut sinun minun käsiini luolassa , ja sanottiin , että minä tappaisin sinun , vaan minä armahdin sinua , sillä minä sanoin : en minä satuta kättäni herraani , sillä hän on Herran voideltu . Katso , minun isäni , katso kuitenkin tätä tilkkaa sinun hameestas minun kädessäni , etten minä tahtonut tappaa sinua , koska minä sen tilkan leikkasin hameestas . Tunne ja katso , ettei yhtään pahuutta eli vääryyttä ole minun kädessäni , en minä myös ole syntiä tehnyt sinua vastaan , ja sinä seisot minun henkeni perään , ottaakses sen pois . Herra tuomitkoon minun ja sinun välilläs , ja Herra kostakoon sinulle minun puolestani ; vaan minun käteni ei pidä sinuun sattuman . Niinkuin vanha sananlasku on : jumalattomasta tulee jumalattomuus ; mutta minun käteni ei pidä sinuun sattuman . Kenenkä jälkeen Israelin kuningas on lähtenyt ? ketäs ajat takaa ? Kuollutta koiraa ja kirppua . Herra olkoon tuomari ja tuomitkoon minun välilläni ja sinun : nähköön ja ratkaiskoon minun asiani , ja vapahtakoon minua sinun käsistäs . Sittekuin David lakkasi puhumasta Saulille , sanoi Saul : eikö se ole sinun äänes , poikani David ? Ja Saul korotti äänensä ja itki , Ja sanoi Davidille : sinä olet hurskaampi minua , sillä sinä olet osoittanut minulle hyvää , mutta minä sitä vastaan olen osoittanut sinulle pahaa . Ja sinä olet tänäpänä minulle ilmoittanut , kuinka hyvin sinä olet tehnyt minua kohtaan : että Herra oli sulkenut minun sinun käsiis , ja et sinä minua tappanut . Kuinka joku löytäis vihollisensa ja antais hänen mennä hyvää tietä ? Herra maksakoon sinulle sitä hyvää , jotas tänäpänä minulle olet tehnyt . Nyt katso , minä tiedän sinun tulevan kuninkaaksi , ja Israelin valtakunta on sinun kädessäs ; Niin vanno siis nyt minulle Herran kautta , ettet hävitä minun siementäni minun jälkeeni ja et kadota minun nimeäni minun isäni huoneesta . Ja David vannoi Saulille . Ja Saul meni kotiansa ; mutta David ja hänen miehensä menivät linnaan . Ja Samuel kuoli , ja koko Israel kokoontui murehtimaan häntä ja hautasi hänen omaan huoneeseensa Ramaan . Mutta David nousi ja meni alas Paranin korpeen . Ja yksi mies asui Maonissa , jolla myös oli tekemistä Karmelissa , ja se mies oli sangen rikas , ja hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhannen vuohta ; ja hän keritsi lampaitansa Karmelissa . Ja miehen nimi oli Nabal , ja hänen emäntänsä nimi Abigail ; ja se oli toimellinen vaimo ja kaunis kasvoilta , mutta mies oli sangen kova ja paha töissänsä , ja hän oli Kalebin sukua . Ja kuin David kuuli korvessa Nabalin keritsevän lampaitansa , Lähetti hän kymmenen nuorukaista ja sanoi heille : menkäät Karmeliin , ja kuin te tulette Nabalin tykö , niin tervehtikäät häntä minun puolestani ystävällisesti , Ja sanokaat : terve ! rauha olkoon sinulle , ja rauha huoneelles , ja kaikille mitä sinulle on , olkoon rauha ! Minä olen nyt saanut kuulla , että sinulla on lammasten keritsiät : katso , paimenet jotka sinulla on , olivat meidän tykönämme , ja emme heitä häväisseet , ja ei heiltä mitään puuttunut niinkauvan kuin he olivat Karmelissa . Kysy palvelioiltas , he sanovat sinulle . Niin anna siis nuorukaisten löytää armo sinun kasvois edessä , sillä me olemme tulleet hyvään aikaan : anna siis palvelioilles ja pojalles Davidille , mitä sinun kätes löytää ! Kuin Davidin palveliat sinne tulivat ja puhuivat kaikki nämät sanat Nabalille Davidin puolesta , niin he vaikenivat . Mutta Nabal vastasi Davidin palvelioita ja sanoi : kuka on David ? ja kuka on Isain poika ? Nyt on monta palveliaa , jotka jättävät isäntänsä . Pitääkö minun ottaman leipäni , veteni ja teuraani , jonka minä keritsiöilleni olen teurastanut , ja antaman miehille , joita en minä tiedä , kusta he tulleet ovat ? Niin Davidin palveliat palasivat tiellensä , ja tultuansa taas Davidin tykö sanoivat he hänelle kaikki nämät sanat . Niin sanoi David miehillensä : vyöttäkään kukin miekkansa vyöllensä . Niin vyötti jokainen miekkansa vyöllensä , ja David vyötti myös miekkansa vyöllensä ; ja läksi Davidin kanssa liki neljäsataa miestä , mutta kaksisataa jäi kaluin tykö . Mutta yksi palvelioista ilmoitti Abigailille , Nabalin emännälle , sanoen : katso , David on lähettänyt sanansaattajat korvesta siunaamaan isäntäämme , mutta hän tiuskui heitä . Ja ne miehet olivat meille aivan hyvät ja ei meitä pahoin puhutelleet , ja ei meiltä mitään puuttunut niinkauvan kuin me vaelsimme heidän tykönänsä kedolla ollessamme . Mutta he ovat olleet meidän turvamme yötä ja päivää , niinkauvan kuin me kaitsimme lampaitamme heidän tykönänsä . Niin ajattele nyt ja katso mitäs teet ; sillä pahuutta on totisesti tarjona meidän isännällemme ja kaikelle hänen huoneellensa , vaan hän on tyly mies , jota ei yksikään tohdi puhutella . Niin Abigail kiiruhti ja otti kaksisataa leipää , ja kaksi leiliä viinaa , ja viisi keitettyä lammasta , ja viisi vakkaista tuletettuja jauhoja , ja sata rusinarypälettä , ja kaksisataa rypälettä fikunia , ja pani aasein päälle , Ja sanoi palvelioillensa : menkäät minun edelläni , katso , minä tulen perässänne . Ja ei hän miehellensä Nabalille sitä ilmoittanut . Ja kuin hän ajoi aasilla ja tuli vuoren varjoon , katso , David ja hänen väkensä tulivat vuorilta alas häntä vastaan ; ja hän kohtasi heitä . Mutta David oli sanonut : minä olen turhaan tallella pitänyt kaikki , mitä hänellä oli korvessa , ja ei ole mitään puuttunut kaikista mitä hänellä oli ; ja hän kostaa minun hyvät työni pahalla . Jumala tehköön näitä Davidin vihamiehille ja vielä suurempia , jos minä jätän hänelle huomeneksi kaikista , mitä hänellä on , jonkun , joka vetensä seinään heittää . Mutta kuin Abigail näki Davidin , kiiruhti hän ja astui nopiasti alas aasin päältä , lankesi kasvoillensa Davidin eteen ja kumarsi itsensä maahan , Ja lankesi hänen jalkainsa juureen ja sanoi : Ah herrani , minun olkoon tämä paha teko ! ja anna piikas puhua korvais kuullen , ja kuule piikas sanaa : Älkään minun herrani asettako sydäntänsä tätä tylyä miestä Nabalia vastaan ; sillä niinkuin hänen nimensä kuuluu , niin on hän : Nabal on hänen nimensä , tyhmyys on hänen kanssansa ; mutta minä sinun piikas en ole nähnyt herrani palvelioita , jotka sinä olit lähettänyt . Mutta nyt , herrani , niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielus elää , niin Herra on sinun estänyt , ettet verta vuodattanut eikä sinun kätes vapahtanut sinua . Mutta nyt olkoon sinun vihamiehes niin kuin Nabal ja kaikki jotka herralleni pahaa suovat . Tämä on se siunaus , jonka sinun piikas minun herralleni tuonut on , annettaa palvelioille , jotka herrani kanssa vaeltavat . Anna piialles tämä rikos anteeksi . Sillä Herra tosin tekee minun herralleni vahvan huoneen ; sillä koska minun herrani sotii Herran sotia , niin ei yhtäkään pahuutta ole löydetty sinun tyköäs kaikkena sinun elinaikanas . Jos joku ihminen asettaa itsensä vainoomaan sinua ja väijyy sinun sielus jälkeen , niin olkaan herrani sielu sidottu eläväin kimppuun Herran sinun Jumalas tykönä ; mutta sinun vihollistes sielu pitää lingottaman lingolla . Ja kuin Herra minun herralleni kaikki nämät hyvät tekevä on , niinkuin hän sinulle sanonut on , ja käskee sinun olla Israelin ruhtinaan ; Niin ei pidä se oleman sinulle minun herralleni lankeemiseksi ja mielen pahennukseksi , ettet vuodattanut verta ilman syytä ja auttanut itse sinuas ; ja Herra on hyvää tekevä minun herralleni , ja sinä muistat piikaas . Silloin sanoi David Abigailille : kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala , joka sinun tänäpänä on lähettänyt minua vastaan . Ja siunattu olkoon sinun toimellinen puhees , ja siunattu olet sinä , joka minun tänäpänä estit verta vuodattamasta ja kostamasta omalla kädelläni . Totisesti , niin totta kuin Herra Israelin Jumala elää , se joka minun on tänäpänä estänyt sinulle pahaa tekemästä , jollet nopiasti olisi tullut minua vastaan , niin ei olisi Nabalille jäänyt huomeneksi yhtäkään seinään vetensä heittävää . Niin otti David hänen kädestänsä , mitä hän oli hänelle tuonut , ja sanoi hänelle : mene rauhassa sinun huoneeses , ja katso , minä kuulin sinun äänes ja otin sinun hyväksi . Kuin Abigail tuli Nabalin tykö , katso , niin hänellä oli huoneessansa pito , niinkuin kuninkaallinen pito , ja Nabalin sydän oli iloinen , sillä hän oli juuri kovin juovuksissa ; mutta ei hän sanonut hänelle vähää eli paljoa huomeneen asti . Mutta huomeneltain , kuin Nabal oli viinasta kaljennut , sanoi hänen emäntänsä hänelle kaikki nämät ; niin hänen sydämensä kuoli hänessä , että hän tuli niinkuin kivi . Ja kymmenen päivän perästä löi Herra Nabalin , että hän kuoli . Kuin David kuuli Nabalin kuolleeksi , sanoi hän : kiitetty olkoon Herra , joka on kostanut häväistykseni Nabalille ja on varjellut palveliansa pahasta , ja Herra on kääntänyt Nabalin pahuuden hänen päänsä päälle . Ja David lähetti ja antoi puhutella Abigailia , ottaaksensa häntä emännäksensä . Ja kuin Davidin palveliat tulivat Abigailin tykö Karmeliin , puhuttelivat he häntä ja sanoivat : David lähetti meitä sinun tykös , että hän ottais sinun emännäksensä . Hän nousi ja lankesi maahan kasvoillensa , sanoen : katso , tässä on sinun piikas palvelemaan ja pesemään herrani palveliain jalkoja . Ja Abigail kiiruhti itsensä , ja valmisti hänensä , ja ajoi aasilla , ja otti viisi piikaansa kanssansa , jotka kävivät hänen jälissänsä ; ja hän seurasi Davidin sanansaattajia ja tuli hänen emännäksensä . David otti myös Ahinoamin Jisreelistä ; ja olivat ne molemmat hänen emäntänsä . Mutta Saul antoi tyttärensä Mikalin , Davidin emännän , Phaltille Laiksen pojalle Gallimista . Ja Siphiläiset tulivat Saulin tykö Gibeaan ja sanoivat : eikö David ole lymyssä Hakilan kukkulalla korven kohdalla ? Niin nousi Saul ja meni Siphin korpeen , ja hänen kanssansa kolmetuhatta valittua miestä Israelista , etsimään Davidia Siphin korvesta . Ja Saul sioitti itsensä Hakilan kukkulalle korven kohdalle tien viereen , mutta David pysyi korvessa ja näki Saulin tulevan perässänsä korpeen . Niin David lähetti vakoojat ja ymmärsi Saulin totisesti tulleen . Ja David nousi ja tuli siihen paikkaan , johonka Saul itsensä sioittanut oli ; ja David näki paikan , kussa Saul ja hänen sotapäämiehensä Abner Neerin poika oli ; sillä Saul makasi vaunuin piirissä , ja sotaväki sioitettuna hänen ympärillänsä . Silloin vastasi David ja sanoi Ahimelekille , Hetiläiselle , ja Abisaille ZeruJan pojalle Joabin veljelle : kuka menee minun kanssani Saulin tykö leiriin ? Abisai sanoi : minä menen kanssas . Niin tuli David ja Abisai kansan tykö yöllä , ja katso , Saul makasi nukkuneena vaunuin piirissä , ja hänen keihäänsä pistetty maahan hänen päänsä pohjaan ; mutta Abner ja kansa makasi hänen ympärillänsä . Silloin sanoi Abisai Davidille : Jumala on sulkenut tänäpänä vihamiehes sinun kätees : nyt minä syöksen häntä keihäällä maata vasten yhden kerran , niin etten minä enään tarvitse kertoa sitä . Mutta David sanoi Abisaille : älä surmaa häntä ; sillä kuka satuttaa kätensä Herran voideltuun ja on viatoin ? Vielä sanoi David : niin totta kuin Herra elää ; jollei Herra lyö häntä , elikkä tule hänen aikansa kuolla , eli mene sotaann ja huku , Niin antakoon Herra kaukana olla minusta , että minä satuttaisin käteni Herran voideltuun : ota nyt vaivoin keihäs hänen päänsä pohjasta ja vesimalja , ja käykäämme . Niin otti David keihään ja vesimaljan Saulin pään pohjasta , ja he menivät matkaansa ; ja ei yhtään ollut , joka sen näki taikka huomaitsi , eli heräsi , vaan he makasivat kaikki nukkuneena , sillä Herralta oli tullut syvä uni heidän päällensä . Kuin David oli tullut ylitse toiselle puolelle , meni hän kauvas vuoren kukkulalle , että iso väli oli heidän välillänsä . Ja David huusi kansalle ja Abnerille Neerin pojalle ja sanoi : etkös vastaa , Abner ? Abner vastasi ja sanoi : kukas olet , ettäs niin huudat kuningasta ? Ja David sanoi Abnerille : etkös ole mies ? ja kuka on sinun vertaises Israelissa ? Miksi et varjellut herraas kuningasta ? Sillä yksi kansasta on mennyt tappamaan kuningasta sinun herraas . Ei se ole oikein minkä sinä tehnyt olet . Niin totta kuin Herra elää , te olette kuoleman lapset , ettette varjelleet herraanne , Herran voideltua . Ja nyt katso , kussa kuninkaan keihäs ja vesimalja on , jotka hänen päänsä pohjassa olivat ? Niin Saul tunsi Davidin äänen ja sanoi : eikö se ole sinun äänes , minun poikani David ? David sanoi : minun ääneni se on , herrani kuningas . Ja vielä sanoi : miksi minun herrani vainoo palveliaansa ? Sillä mitä minä olen tehnyt ja mitä pahaa on minun kädessäni ? Niin kuulkaan siis nyt herrani kuningas palveliansa sanan : Jos Herra on yllyttänyt sinun minua vastaan , niin anna joku ruokauhri sytytettää , mutta jos ihmiset sen tekevät , niin olkoon he kirotut Herran edessä , että he tänäpänä ovat minun syösseet ulos , etten minä pysyisi Herran perimisessä , ja sanovat : mene ja palvele muukalaisia jumalia . Niin älköön minun vereni langatko maahan Herran eteen ; sillä Israelin kuningas on lähtenyt yhtä kirppua etsimään , niinkuin hän takaa ajelis peltokanaa vuorilla . Ja Saul sanoi : minä olen syntiä tehnyt . Tule jälleen poikani David ! sillä en minä sinulle enää tee pahaa , että minun sieluni on tänäpänä ollut kallis sinun silmäis edessä : katso , minä olen tehnyt tyhmästi ja sangen hullusti . David vastasi ja sanoi : katso , tässä on kuninkaan keihäs , tulkaan yksi palvelioistas tänne ja ottakaan sen . Herra maksaa jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskonsa jälkeen ; sillä Herra on sinun tänäpänä antanut minun käteeni , vaan en minä tahtonut satuttaa kättäni Herran voideltuun . Ja katso , niinkuin sinun sielus tänäpänä on paljo pidettävä ollut minun silmäini edessä , niin olkoon myös minun sieluni paljo pidettävä Herran silmäin edessä , ja vapahtakoon minua kaikesta minun murheestani . Saul sanoi Davidille : siunattu ole sinä , poikani David : sinä teet ja toimitat , sinä taidat ja voit . Niin David meni matkaansa , ja Saul palasi kotiansa . Niin David ajatteli sydämessänsä : kuitenkin minä yhtenä päivänä joudun Saulin käsiin : ei ole minun parempaa , kuin että minä menen ojetinsa Philistealaisten maalle , että Saul lakkais minua etsimästä kaikissa Israelin rajoissa , ja minä pääsisin hänen käsistänsä . Ja David nousi ja läksi matkaan kuudensadan miehen kanssa , jotka hänen myötänsä olivat , Akiksen Maokin pojan Gatin kuninkaan tykö . Niin David asui Akiksen tykönä Gatissa , hän ja hänen miehensä itsekukin perheinensä : David ja kaksi hänen emäntäänsä , Ahinoam Jisreelista ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista . Kuin Saulille sanottiin Davidin paenneen Gatiin , niin ei hän enää häntä etsinyt . Niin David sanoi Akikselle : jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs , niin anna minulle yhteen kaupunkiin sia maalle , asuakseni siellä ; sillä miksi pitäis sinun palvelias asuman kuninkaallisessa kaupungissa sinun tykönäs ? Sinä päivänä antoi Akis hänelle Ziklagin . Sentähden on Ziklag Juudan kuningasten vielä tänäpänä . Vaan se aika , minkä David asui Philistealaisten maalla , oli ajastaika ja neljä kuukautta . Ja David nousi miehinensä ja karkasi Gessurilaisten ja Girsiläisten ja Amalekilaisten maalle ; sillä nämät asuivat jo vanhuudesta siinä maassa , kuin Suriin mennään , Egyptin maahan asti . Ja kuin David oli kaiken maan lyönyt , ei hän jättänyt yhtäkään miestä eli vaimoa elämään ; ja otti heidän lampaansa , härkänsä , aasinsa , kamelinsa ja vaatteensa , palasi ja tuli Akiksen tykö . Ja Akis sanoi : kenenkä päälle te olette karanneet tänäpänä ? David vastasi : lounaan päin Juudaa , lounaan päin Jerakmelilaisia ja lounaan päin Keniläisiä . Ja ei David jättänyt eläväksi yhtäkään miestä eli vaimoa viedäksensä Gatiin , ja ajatteli : ettei he puhuisi jotakin meitä vastaan , sanoen : näin teki David , ja tämä oli hänen tapansa niinkauvan kuin hän asui Philistealaisten maalla . Niin Akis uskoi Davidin ja ajatteli , hän on tehnyt itsensä kokonansa kauhistuttavaksi kansallensa Israelille , sentähden olkaan hän aina minun palveliani . Ja Philistealaiset kokosivat siihen aikaan sotaväkensä menemään sotaan Israelia vastaan . Ja Akis sanoi Davidille : Sinun pitää kaiketi tietämän , että sinä ja sinun väkes pitää menemän minun kanssani sotaan . David vastasi Akikselle : olkoon ; sinä saat nähdä , mitä sinun palvelias on tekevä . Akis sanoi Davidille : sentähden asetan minä sinun pääni vartiaksi joka päivä . Niin oli Samuel kuollut , ja koko Israel oli häntä murehtinut ja haudannut hänen kaupunkiinsa Raaman . Ja Saul oli ajanut maakunnasta noidat ja velhot pois . Kuin Philistealaiset kokosivat heitänsä , ja tulivat ja sioittivat itsensä Sunemiin , kokosi myös Saul kaiken Israelin , ja he sioittivat itsensä Gilboaan . Kuin Saul näki Philistealaisten sotajoukon , pelkäsi hän ja hänen sydämensä oli suuresti hämmästynyt . Ja Saul kysyi Herralta , ja ei Herra mitään häntä vastannut , ei unen , eikä valkeuden , eli prophetain kautta . Silloin sanoi Saul palvelioillensa : etsikäät minulle vaimo , jolla noidan henki on , mennäkseni hänen tykönsä ja kysyäkseni häneltä . Hänen palveliansa sanoivat hänelle : katso , Endorissa on vaimo , jolla on noidan henki . Ja Saul muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä , ja meni sinne , ja kaksi miestä hänen kanssansa ; ja he tulivat yöllä vaimon tykö , ja hän sanoi : noidu minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle , jonka sanon sinulle . Vaimo sanoi hänelle : katso , sinä tiedät kyllä , mitä Saul tehnyt on , kuinka hän on hävittänyt noidat ja velhot maakunnasta : miksi siis tahdot minun sieluani pauloihin , että minä kuoliaaksi lyötäisiin ? Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi : niin totta kuin Herra elää , ei tämä lueta sinulle pahuudeksi . Niin vaimo sanoi : kenen minä nostan sinulle ? Hän sanoi : nosta minulle Samuel . Kuin vaimo näki Samuelin , huusi hän suurella äänellä , ja sanoi Saulille sanoen : miksis olet minun pettänyt ? sinä olet Saul . Ja kuningas sanoi hänelle : älä pelkää ! mitäs näet ? Vaimo sanoi Saulille : minä näen jumalat astuvan maasta ylös . Hän sanoi hänelle : kuinka hän on muotoansa ? ja hän sanoi : vanha mies nousee ylös ja on vaatetettu hameella . Niin ymmärsi Saul sen olevan Samuelin , ja kumarsi kasvoillensa maahan ja rukoili . Mutta Samuel sanoi Saulille : miksis olet minua vaivannut nostaen minua ? Saul sanoi : minä olen suuressa ahdistuksessa : Philistealaiset sotivat minua vastaan ja Jumala on minusta erinnyt , ja ei vastaa enää minua prophetain eikä unen kautta ; sentähden olen minä antanut sinua kutsua , ilmoittamaan , mitä minun tekemän pitää . Samuel sanoi : mitäs kysyt minulta , että Herra on sinusta erinnyt ja on sinun vihamiehekses tullut ? Herra on tekevä niinkuin hän minun kauttani puhunut on : ja Herra repäisee valtakunnan sinun kädestäs pois ja antaa lähimmäiselles Davidille , Ettet kuullut Herran ääntä , etkä täyttänyt hänen vihansa julmuutta Amalekia vastaan , sentähden on Herra näitä sinulle tänäpänä tehnyt . Ja vielä sitte antaa Herra sinun kanssas Israelin Philistealaisten käsiin : huomenna pitää sinun ja sinun poikas oleman minun tykönäni : ja Herra antaa Israelin sotajoukon Philistealaisten käsiin . Niin Saul kaatui äkisti maahan niin pitkäksi kuin hän oli , ja peljästyi suuresti Samuelin puheen tähden , niin ettei hänessä mitään enämpi voimaa ollut , sillä ei hän ollut mitään syönyt koko sinä päivänä ja yönä . Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi , ja sanoi hänelle : katso , sinun piikas on kuullut sinun sanas , ja minä olen pannut sieluni käteeni , niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles , jonkas puhuit minulle ; Niin kuule myös nyt sinä piikas sana : minä panen etees palan leipää , ettäs söisit ja tulisit väkees jällensä , ja menisit matkaas . Hän kielsi ja sanoi : en minä syö . Niin hänen palveliansa ja vaimo vaativat häntä syömään , ja hän totteli heidän ääntänsä , ja nousi maasta ja istui vuoteelle . Ja vaimolla oli huoneessa lihava vasikka , ja hän kiiruhti ja teurasti sen , ja otti jauhoja ja sekoitti , ja leipoi sen happamattomiksi kyrsiksi . Ja kantoi Saulin ja hänen palveliainsa eteen . Ja kuin he olivat syöneet , nousivat he ja matkustivat sinä yönä . Mutta Philistealaiset kokosivat kaiken sotajoukkonsa Aphekiin ; ja Israel sioitti itsensä Ainiin Jisreelissä . Ja Philistealaisten päämiehet menivät sadoittain ja tuhansittain ; mutta David meni jälistä miehinensä , liki Akista . Niin sanoivat Philistealaisten päämiehet : mitä nämät Hebrealaiset tahtovat ? Akis sanoi Philistealaisten päämiehille : eikö tämä ole David Saulin Israelin kuninkaan palvelia , joka on ollut monta päivää eli vuoden minun tykönäni ja en minä ole löytänyt mitäkään hänen kanssansa siitä ajasta , kuin hän pakeni minun tyköni , tähän päivään asti . Niin Philistealaisten päämiehet vihastuivat hänen päällensä ja sanoivat hänelle : anna sen miehen palata ja mennä jälleen siallensa , kuhunkas hänen asettanut olet , ettei hän tulisi meidän kanssamme sotaan ja olisi meidän vihamiehemme sodassa ; sillä millä taitais hän paremmin herrallensa mielinouteen tehdä , kuin näiden miesten päillä ? Eikö tämä ole David ? josta he veisasivat hypyssä , sanoen : Saul löi tuhannen , mutta David kymmenentuhatta . Niin kutsui Akis Davidin ja sanoi hänelle : niin totta kuin Herra elää , minä pidän sinun oikiana ja hyvänä , ja sinun ulos ja sisälle käymises minun kanssani sotaleiriin kelpaa minulle , sillä en ole minä löytänyt yhtään pahuutta sinusta siitä ajasta , kuin sinä tulit minun tyköni , niin tähän päivään asti ; mutta et sinä kelpaa päämiehille . Niin palaja nyt takaperin ja mene rauhaan , ettes pahaa tekisi Philistealaisten päämiesten silmäin edessä . David sanoi Akikselle : mitä minä olen tehnyt ? ja mitäs olet löytänyt palvelialtas siitä ajasta , kuin minä olen ollut sinun tykönäs , niin tähän päivään asti , etten minä saa tulla ja sotia kuninkaan minun herrani vihamiehiä vastaan ? Akis vastasi ja sanoi Davidille : minä tiedän sinun otolliseksi minun silmäini edessä , niinkuin Jumalan enkelin , mutta Philistealaisten päämiehet ovat sanoneet : älä anna hänen tulla meidän kanssamme sotaan . Niin nouse siis varhain aamulla , ja sinun herras palveliat , jotka sinun kanssas tulleet ovat : ja kuin te olette aamulla varhain nousseet ja päivä teille valkenee , niin menkäät teidän tietänne . Niin David oli miehinensä aamulla varhain ylhäällä , matkustamaan ja tulemaan Philistealaisten maalle jälleen ; mutta Philistealaiset menivät Jisreeliin päin . Kuin David kolmantena päivänä tuli Ziglagiin miehinensä , olivat Amalekilaiset tulleet etelän puolelta Ziglagiin , lyöneet Ziglagin ja polttaneet sen tulella , Ja olivat vieneet vaimot , jotka siellä olivat , pienimmästä niin suurimpaan ; ei he yhtäkään surmanneet , mutta veivät pois ja menivät tiehensä . Kuin David tuli miehinensä kaupunkiin , katso , se oli tulella poltettu , ja heidän emäntänsä ja poikansa ja tyttärensä viedyt vangiksi ; Korotti David ja väki , joka hänen kanssansa oli , äänensä ja itkivät siihenasti , ettei heillä enää voimaa itkeä ollut . Ja Davidin kaksi emäntää olivat myös vankina viedyt pois : Ahinoam Jisreeliläinen ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista . Ja David oli suuresti ahdistettu , sillä kansa tahtoi hänen kivittää , että kaiken kansan sielut olivat murheissa poikainsa ja tytärtensä tähden . Mutta David vahvisti itsiänsä Herrassa Jumalassansa . Ja David sanoi papille AbJatarille Ahimelekin pojalle : tuo minulle päällisvaate . Ja AbJatar toi Davidille päällisvaatteen . Niin kysyi David Herralta ja sanoi : pitääkö minun ajaman sitä joukkoa takaa ? saanenko minä heidät kiinni ? Hän sanoi hänelle : aja heitä takaa , ja sinä totisesti saavutat heidät ja otat saaliin . Niin meni David matkaan , hän ja kuusisataa miestä , jotka hänen kanssansa olivat , ja tulivat Besorin ojan tykö ; ja muut seisahtivat siinä . Mutta David ja neljäsataa miestä ajoivat takaa ; mutta kaksisataa miestä , jotka siihen seisomaan jäivät , suuttuivat menemästä Besorin ojan ylitse . Ja he löysivät yhden Egyptin miehen kedolta , sen he veivät Davidin tykö , ja antoivat hänen leipää syödä ja vettä juoda , Ja antoivat rypäleen fikunia ja kaksi rypälettä rusinoita ; ja sittenkuin hän oli syönyt , tuli hänen henkensä virvoitetuksi , sillä ei hän ollut kolmena päivänä eikä kolmena yönä leipää syönyt eikä vettä juonut . Ja David sanoi hänelle : kenenkä sinä olet ja kustas olet ? Egyptin nuorukainen sanoi : minä olen Amalekilaisen palvelia , ja minun herrani on hyljännyt minun ; sillä minä tulin sairaaksi jo kolme päivää sitte . Me ryöstimme etelästä päin Kretin ja Juudan , etelästä päin Kalebin , ja poltimme Ziglagin . David sanoi hänelle : vietkös minun sen sotaväen tykö ? Hän sanoi : vannos minulle Jumalan kautta , ettes minua tapa etkä anna minua minun herrani käsiin , niin minä vien sinun sen sotaväen tykö . Ja hän vei hänen ; ja katso , he olivat hajoittaneet heitänsä koko maahan , söivät , joivat ja hyppäsivät ilosta kaiken sen suuren saaliin tähden , jonka he olivat saaneet Philistealaisten ja Juudan maalta . Ja David löi heitä aamuhämärästä ruveten ehtooseen asti , liki toiseen päivään ; niin ettei heistä yhtäkään päässyt , paitsi neljäsataa nuorukaista , jotka istuivat kamelein päälle ja pakenivat . Niin David pelasti kaikki mitä Amalekilaiset ottaneet olivat , ja David pelasti myös kaksi emäntäänsä . Ja ei puuttunut niistä mitään , pientä eli suurta , pojista ja tyttäristä , eli saaliista kun he heillensä ottaneet olivat : David toi ne kaikki takaperin jälleen . Ja David otti kaikki lampaat ja härjät ja antoi ajaa ne karjansa edellä , ja he sanoivat : tämä on Davidin saalis . Ja kuin David tuli kahdensadan miehen tykö , jotka olivat suuttuneet seuraamasta Davidia ja olivat jääneet Besorin ojan tykö , menivät he Davidia vastaan ja sitä sotaväkeä joka hänen kanssansa oli . Ja David meni sen väen tykö ja tervehti heitä ystävällisesti . Niin vastasivat kaikki ne , jotka pahat ja tylyt miehet olivat niiden seasta , jotka Davidin kanssa olivat matkustaneet , ja sanoivat : ettei he menneet meidän kanssamme , ei pidä heille annettaman siitä saaliista jonka me saaneet olemme ; mutta itsekukin ottakaan emäntänsä ja lapsensa ja menkään tiehensä . Niin sanoi David : ei teidän niin pidä tekemän , minun veljeni , sillä Herra on ne meille antanut , ja on meidät varjellut ja antanut sen sotaväen meidän käsiimme , joka tuli meitä vastaan . Kuka teitä pitää kuuleman tässä asiassa ? Senkaltainen kuin niiden osa on , jotka olivat sodassa meidän kanssamme , pitää myös oleman heidän osansa jotka kaluin tykönä ovat olleet , ja pitää yhdenkaltainen jako oleman . Tämä on ollut siitä ajasta ja aina sitte sääty ja oikeus Israelissa tähän päivään asti . Ja David tuli Ziglagiin ja lähetti saaliista ylimmäisille Juudasta , jotka hänen ystävänsä olivat , ja sanoi : katso , tässä on teille siunaus Herran vihollisten saaliista : Niille jotka olivat Betelissä , niille Ramotissa etelään päin , niille Jatirissa , Niille Aroerissa , niille Siphmotissa , niille Estmoassa , Ja niille kuin on Rakalissa , ja niille Jerakmelilaisten kaupungeista , ja niille Keniläisten kaupungeista , Niille Hormassa , ja niille Korasanissa , ja niille Atakissa , Niille Hebronissa , ja kaikkiin paikkoihin , kussa David oli miehinensä vaeltanut . Niin Philistealaiset sotivat Israelia vastaan , ja Israelin miehet pakenivat Philistealaisia ja lankesivat lyötynä Gilboan vuorella . Ja Philistealaiset ajoivat Saulia ja hänen poikiansa takaa , ja Philistealaiset surmasivat Jonatanin , Abinadabin ja Melkisuan , Saulin pojat . Ja sota oli ankara Saulia vastaan , ja joutsimiehet kävivät hänen päällensä joutsilla , ja hän haavoitettiin pahoin joutsimiehiltä . Niin sanoi Saul aseensa kantajalle : vedä ulos miekkas ja pistä sillä minua lävitse , ettei nämät ympärileikkaamattomat tulisi ja pistäisi minua lävitse , ja pilkkaisi minua . Mutta hänen aseensa kantaja ei tahtonut , sillä hän pelkäsi suuresti . Niin otti Saul miekan ja lankesi siihen . Kuin hänen aseensa kantaja näki Saulin kuolleeksi , lankesi hän myös miekkaansa ja kuoli hänen kanssansa . Ja niin kuoli Saul ja kolme hänen poikaansa , ja hänen aseensa kantaja , ja ynnä kaikki hänen miehensä sinä päivänä . Kuin Israelin miehet , jotka olivat toisella puolella laaksoa ja toisella puolella Jordania , näkivät Israelin miehet paenneeksi ja Saulin poikinensa kuolleeksi , jättivät he kaupungit ja pakenivat . Niin tulivat Philistealaiset ja asuivat niissä . Ja toisena päivänä tulivat Philistealaiset ryöstämään tapetuita ja löysivät Saulin ja kolme hänen poikaansa makaavan Gilboan vuorella . Ja hakkasivat hänen päänsä pois , ja ottivat häneltä aseet , ja lähettivät ympäri Philistealaisten maakuntaa , ilmoitettaa epäjumalainsa huoneissa ja kansan seassa , Ja panivat hänen aseensa Astarotin huoneesen ; mutta hänen ruumiinsa ripustivat he Betsanin muurin päälle . Kuin Jabeksen asuvaiset Gileadissa kuulivat , mitä Philistealaiset Saulille tehneet olivat , Nousivat kaikki sotaan kelpaavaiset miehet , kävivät kaiken sen yön ja ottivat Saulin ruumiin ja hänen poikainsa ruumiit alas Betsanin muurin päältä , veivät Jabekseen ja polttivat ne siellä , Ja ottivat heidän luunsa ja hautasivat puun alle Jabekseen , ja paastosivat seitsemän päivää . </passage></reply></GetPassage>